Pienipainoisina syntyneiden keskosten painoindeksin jakautuminen 17-vuotiaana
Koivukangas, Katariina (2026-01-27)
Pienipainoisina syntyneiden keskosten painoindeksin jakautuminen 17-vuotiaana
Koivukangas, Katariina
(27.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020411321
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020411321
Tiivistelmä
Barkerin hypoteesin mukaan keskosuus lisää sekä myöhemmän iän riskiä lihavuudelle että riskiä sairastua esimerkiksi useisiin eri kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin. Tämän syventävien opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten keskosuus vaikuttaa aikuisiän kynnyksellä olevien nuorten kasvuun verrattuna täysiaikaisena tai normaalipainoisena syntyneisiin ikätovereihin. Tutkimuksessa pohditaan, noudattaako keskosina syntyneiden 17-vuotiaiden nuorten kasvu Barkerin hypoteesia. Tutkimushypoteesina on oletus siitä, että keskosina syntyneillä nuorilla esiintyy enemmän ylipainoa ja lihavuutta kuin täysiaikaisena syntyneillä ikätovereilla. Maailmalla on tehty paljon tutkimuksia Barkerin hypoteesiin liittyen, mutta kirjallisuus aiheen ympärillä ei ole yhtenevää. Tämän vuoksi tutkimus on edelleen hyvin ajankohtainen ja tärkeä, jotta saadaan yhä luotettavampaa dataa keskosina syntyneiden myöhemmästä terveydestä.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto on osa PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky), joka on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2001 käynnistynyt pienipainoisten riskilasten moniammatillinen kehitysseurantatutkimus. Opinnäytetyön tutkimusaineistoon valikoitui 113 Tyksissä alle 1501 g painoisena tai ennen raskausviikkoa 32 syntynyttä pikkukeskosta ja 84 täysiaikaisena syntynyttä verrokkinuorta, eli yhteensä 197 tutkittavaa. 17-vuotiaiden aineisto on kerätty kyselylomaketutkimuksena, josta on poimittu jokaiselta tutkittavalta pituus, paino ja sukupuoli. Aineistosta tutkitaan keskosina syntyneiden nuorten sekä verrokkinuorten kasvua tarkastelemalla pituutta ja painoindeksiä (BMI). Pituutta ja BMI:tä vertaillaan useiden eri ryhmien välillä: kaikki keskoset ja kaikki verrokit, keskostytöt ja keskospojat, verrokkitytöt ja verrokkipojat, keskostytöt ja verrokkitytöt, keskospojat ja verrokkipojat, small for gestational age eli SGA-keskoset ja ei SGA-keskoset. BMI:n osalta ollaan kiinnostuneita erityisesti ylipainosta (BMI > 25 kg/m2), lihavuudesta (BMI > 30 kg/m2) ja alipainosta (BMI < 18 kg/m2).
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella huomattiin, että pikkukeskosena syntyneiden nuorten painoindeksi oli keskimäärin täysiaikaisena syntyneitä verrokkinuoria alhaisempi. Tutkimuksen aineisto ei siis noudattanut ylipainon ja lihavuuden osalta Barkerin hypoteesia. Tutkimuksen perusteella huomattiin pikemminkin päinvastaisia arvoja, joissa pikkukeskosena syntyneet nuoret olivat keskimäärin laihempia, kun heitä verrattiin täysiaikaisena syntyneisiin verrokkinuoriin. Barkerin hypoteesissa esitetään kuitenkin myös, että keskosuus vaikuttaa kasvuun siten, että keskosina syntyneet olisivat täysiaikaisena syntyneitä ikätovereitaan lyhyempiä. Opinnäytetyön tutkimuksen osalta huomattiin, että pikkukeskosena syntyneet nuoret olivat tilastollisesti merkitsevästi lyhyempiä, kun heitä verrattiin täysiaikaisena syntyneisiin verrokkinuoriin. Pituuden osalta tutkimus noudatti Barkerin hypoteesia.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto on osa PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky), joka on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2001 käynnistynyt pienipainoisten riskilasten moniammatillinen kehitysseurantatutkimus. Opinnäytetyön tutkimusaineistoon valikoitui 113 Tyksissä alle 1501 g painoisena tai ennen raskausviikkoa 32 syntynyttä pikkukeskosta ja 84 täysiaikaisena syntynyttä verrokkinuorta, eli yhteensä 197 tutkittavaa. 17-vuotiaiden aineisto on kerätty kyselylomaketutkimuksena, josta on poimittu jokaiselta tutkittavalta pituus, paino ja sukupuoli. Aineistosta tutkitaan keskosina syntyneiden nuorten sekä verrokkinuorten kasvua tarkastelemalla pituutta ja painoindeksiä (BMI). Pituutta ja BMI:tä vertaillaan useiden eri ryhmien välillä: kaikki keskoset ja kaikki verrokit, keskostytöt ja keskospojat, verrokkitytöt ja verrokkipojat, keskostytöt ja verrokkitytöt, keskospojat ja verrokkipojat, small for gestational age eli SGA-keskoset ja ei SGA-keskoset. BMI:n osalta ollaan kiinnostuneita erityisesti ylipainosta (BMI > 25 kg/m2), lihavuudesta (BMI > 30 kg/m2) ja alipainosta (BMI < 18 kg/m2).
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella huomattiin, että pikkukeskosena syntyneiden nuorten painoindeksi oli keskimäärin täysiaikaisena syntyneitä verrokkinuoria alhaisempi. Tutkimuksen aineisto ei siis noudattanut ylipainon ja lihavuuden osalta Barkerin hypoteesia. Tutkimuksen perusteella huomattiin pikemminkin päinvastaisia arvoja, joissa pikkukeskosena syntyneet nuoret olivat keskimäärin laihempia, kun heitä verrattiin täysiaikaisena syntyneisiin verrokkinuoriin. Barkerin hypoteesissa esitetään kuitenkin myös, että keskosuus vaikuttaa kasvuun siten, että keskosina syntyneet olisivat täysiaikaisena syntyneitä ikätovereitaan lyhyempiä. Opinnäytetyön tutkimuksen osalta huomattiin, että pikkukeskosena syntyneet nuoret olivat tilastollisesti merkitsevästi lyhyempiä, kun heitä verrattiin täysiaikaisena syntyneisiin verrokkinuoriin. Pituuden osalta tutkimus noudatti Barkerin hypoteesia.
