Oireet ja löydökset täysiaikaisena elektiivisellä sektiolla syntyneillä, ensimmäisten elinvuorokausien aikana antibioottihoitoa saaneilla lapsilla
Hirvonen, Tuuli (2026-01-29)
Oireet ja löydökset täysiaikaisena elektiivisellä sektiolla syntyneillä, ensimmäisten elinvuorokausien aikana antibioottihoitoa saaneilla lapsilla
(29.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020411342
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020411342
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on täysiaikaisena elektiivisellä sektiolla eli suunnitellulla keisarinleikkauksella syntyneiden lasten oireet ja löydökset ensimmäisten elinvuorokausien aikana sekä antibioottihoidon kesto. Elektiivinen sektio lisää vastasyntyneen hengitysongelmien riskiä, jotka voivat oireilla varhaisen sepsiksen tavoin. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa tunnistamaan ne täysiaikaiset elektiivisellä sektiolla syntyneet lapset, jotka tarvitsevat syntymän jälkeen antibioottihoitoa niistä, joille antibioottihoitoa ei tarvitsisi aloittaa.
Aineisto koostuu vuosina 2015–2024 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa elektiivisellä sektiolla täysiaikaisena syntyneistä ja vastasyntyneiden teho-osastolla hoitoa saaneista vastasyntyneistä lapsista. Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus. Lapset jaettiin antibioottihoidon keston mukaan kahteen ryhmään; alle 48 tuntia antibioottihoitoa saaneisiin sekä yli 48 tuntia antibioottihoitoa saaneisiin lapsiin. Tutkimuksessa vertailtiin kliinisiä oireita, löydöksiä ja tutkimustuloksia näiden kahden ryhmän välillä.
Tutkimuksen mukaan lasten syntymämitoilla, äidin iällä, BMI:llä ennen raskautta, synnytysten lukumäärällä, raskausviikkojen kestolla tai äidin sairauksilla ja lääkityksillä ei ollut vaikutusta antibioottihoidon kestoon. Sen sijaan huomattiin, että ryhmässä, jossa antibioottihoitoa jatkettiin yli 48 tuntia, oli CRP-arvo keskimäärin korkeampi ja hoitojaksot pidempiä. Merkittävin löydös oli kuitenkin se, että antibioottihoito lopetettiin lähes aina alle 48 tunnin sisällä sen aloituksesta, jos lapsen ainoa tulosyy vastasyntyneiden teho-osastolle oli hengitysvaikeus. Tämä havainto tukee käsitystä siitä, että elektiiviseen sektioon liittyvä hengitysvaikeus on tavallisesti adaptaatiohäiriöön liittyvä oire, joka ohittuu yleensä 48 tunnin sisällä syntymästä ja sepsisepäilyn takia aloitettu mikrobilääkehoito voidaan lopettaa tarpeettomana.
Aineisto koostuu vuosina 2015–2024 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa elektiivisellä sektiolla täysiaikaisena syntyneistä ja vastasyntyneiden teho-osastolla hoitoa saaneista vastasyntyneistä lapsista. Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus. Lapset jaettiin antibioottihoidon keston mukaan kahteen ryhmään; alle 48 tuntia antibioottihoitoa saaneisiin sekä yli 48 tuntia antibioottihoitoa saaneisiin lapsiin. Tutkimuksessa vertailtiin kliinisiä oireita, löydöksiä ja tutkimustuloksia näiden kahden ryhmän välillä.
Tutkimuksen mukaan lasten syntymämitoilla, äidin iällä, BMI:llä ennen raskautta, synnytysten lukumäärällä, raskausviikkojen kestolla tai äidin sairauksilla ja lääkityksillä ei ollut vaikutusta antibioottihoidon kestoon. Sen sijaan huomattiin, että ryhmässä, jossa antibioottihoitoa jatkettiin yli 48 tuntia, oli CRP-arvo keskimäärin korkeampi ja hoitojaksot pidempiä. Merkittävin löydös oli kuitenkin se, että antibioottihoito lopetettiin lähes aina alle 48 tunnin sisällä sen aloituksesta, jos lapsen ainoa tulosyy vastasyntyneiden teho-osastolle oli hengitysvaikeus. Tämä havainto tukee käsitystä siitä, että elektiiviseen sektioon liittyvä hengitysvaikeus on tavallisesti adaptaatiohäiriöön liittyvä oire, joka ohittuu yleensä 48 tunnin sisällä syntymästä ja sepsisepäilyn takia aloitettu mikrobilääkehoito voidaan lopettaa tarpeettomana.