Rakenteellisen sosiaalityön ammatti-identiteetti ja siihen liittyvät neuvottelut sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijoiden kokemana
Saario, Jenna (2026-01-19)
Rakenteellisen sosiaalityön ammatti-identiteetti ja siihen liittyvät neuvottelut sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijoiden kokemana
(19.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020411179
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020411179
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millaisia rakenteellisen sosiaalityön ammatti- identiteettejä sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijat muodostavat ja mitkä tekijät vaikuttavat näihin rakenteellisen sosiaalityön ammatti-identiteettien neuvotteluihin. Aineistona oli 51 sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijan esseemuotoiset tenttivastaukset Rakenteellinen sosiaalityö -kurssilta. Aineistoa oli yhteensä 55 sivua fontilla Times New Roman ja rivivälillä 1,0. Tenttivastaukset olivat pituudeltaan keskimäärin noin yhden sivun mittaisia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin pohjalta muodostui neljä ammatti-identiteetin kuvausta, jotka olivat epävarma, rakenteiden kahlima, arvoihin nojautuva ja itsevarma. Epävarmat rakenteellisen sosiaalityön toteuttajat neuvottelivat ammatti-identiteettiään pohtimalla heidän opiskelijarooliaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvää epävarmuutta ja kokemuksia työyhteisön tuomasta paineesta. Rakenteiden kahlimien rakenteellisen sosiaalityön toteuttajien ammatti- identiteettien neuvotteluja käytiin tulosten perusteella tiukoilla reunaehdoilla, joita asettivat toimintaa rajoittava organisaatiokulttuuri, kokemus puutteellisista resursseista sekä motivaation ja työelämän todellisuuden välinen jännite. Arvoihin nojautuvien rakenteellisen sosiaalityön toteuttajien ammatti-identiteettien neuvottelujen lähtökohtana oli oikeudenmukaisuus arvona, mikä linkittyi opiskelijoiden ymmärrykseen eriarvoisuutta tuottavista rakenteista ja haluun vaikuttaa niihin. Sen lisäksi opiskelijoiden henkilökohtainen ja ammatillinen arvomaailma oli samansuuntainen. Itsevarman rakenteellisen sosiaalityön toteuttajan ammatti-identiteettiä neuvoteltiin osaamisen ja rohkeuden reflektoimisen kautta, ja se antoi edellytykset toimia professionaalisen tuen antajana.
Ammatti-identiteettiä neuvoteltiin myös suhteessa tulevaisuuteen, jossa itsevarmat toteuttajat näkivät itsensä kehittämässä rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria. Ammatti-identiteettien muodostumiseen liittyvät neuvottelut tapahtuivat persoonallisissa, sosiaalisissa ja sosiaalityön yhteiskunnallisiin konteksteihin liittyvissä prosesseissa. Edellä mainittujen painoarvot ja merkitykset vaihtelivat merkittävästi riippuen siitä, mikä neljästä pääluokasta oli tarkastelussa. Tulosten perusteella rakenteellisen sosiaalityön ammatti- identiteetin rakentumiseen vaikuttaa merkittävästi persoonallinen neuvotteluareena, joka teki eroja opiskelijoiden välille. Ammatti-identiteetin sosiaalinen ja sosiaalityön yhteiskunnallinen neuvotteluareena eivät tulosten perusteella tue riittävästi opiskelijoiden rakenteellisen sosiaalityön ammatti-identiteetin neuvotteluja.
Rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria tulee kehittää, jotta se tukisi paremmin ammatti-identiteetin neuvotteluja ja rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Sosiaalityön koulutuksen aikana opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus harjoitella tulevaa lakisääteistä tehtävää rakenteellisen sosiaalityön toteuttajina. Tämä on tärkeää, jotta opiskelijat näkisivät itsensä aktiivisina ja itsevarmoina rakenteellisen sosiaalityön toteuttajina tulevaisuudessa.
Analyysin pohjalta muodostui neljä ammatti-identiteetin kuvausta, jotka olivat epävarma, rakenteiden kahlima, arvoihin nojautuva ja itsevarma. Epävarmat rakenteellisen sosiaalityön toteuttajat neuvottelivat ammatti-identiteettiään pohtimalla heidän opiskelijarooliaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvää epävarmuutta ja kokemuksia työyhteisön tuomasta paineesta. Rakenteiden kahlimien rakenteellisen sosiaalityön toteuttajien ammatti- identiteettien neuvotteluja käytiin tulosten perusteella tiukoilla reunaehdoilla, joita asettivat toimintaa rajoittava organisaatiokulttuuri, kokemus puutteellisista resursseista sekä motivaation ja työelämän todellisuuden välinen jännite. Arvoihin nojautuvien rakenteellisen sosiaalityön toteuttajien ammatti-identiteettien neuvottelujen lähtökohtana oli oikeudenmukaisuus arvona, mikä linkittyi opiskelijoiden ymmärrykseen eriarvoisuutta tuottavista rakenteista ja haluun vaikuttaa niihin. Sen lisäksi opiskelijoiden henkilökohtainen ja ammatillinen arvomaailma oli samansuuntainen. Itsevarman rakenteellisen sosiaalityön toteuttajan ammatti-identiteettiä neuvoteltiin osaamisen ja rohkeuden reflektoimisen kautta, ja se antoi edellytykset toimia professionaalisen tuen antajana.
Ammatti-identiteettiä neuvoteltiin myös suhteessa tulevaisuuteen, jossa itsevarmat toteuttajat näkivät itsensä kehittämässä rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria. Ammatti-identiteettien muodostumiseen liittyvät neuvottelut tapahtuivat persoonallisissa, sosiaalisissa ja sosiaalityön yhteiskunnallisiin konteksteihin liittyvissä prosesseissa. Edellä mainittujen painoarvot ja merkitykset vaihtelivat merkittävästi riippuen siitä, mikä neljästä pääluokasta oli tarkastelussa. Tulosten perusteella rakenteellisen sosiaalityön ammatti- identiteetin rakentumiseen vaikuttaa merkittävästi persoonallinen neuvotteluareena, joka teki eroja opiskelijoiden välille. Ammatti-identiteetin sosiaalinen ja sosiaalityön yhteiskunnallinen neuvotteluareena eivät tulosten perusteella tue riittävästi opiskelijoiden rakenteellisen sosiaalityön ammatti-identiteetin neuvotteluja.
Rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria tulee kehittää, jotta se tukisi paremmin ammatti-identiteetin neuvotteluja ja rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Sosiaalityön koulutuksen aikana opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus harjoitella tulevaa lakisääteistä tehtävää rakenteellisen sosiaalityön toteuttajina. Tämä on tärkeää, jotta opiskelijat näkisivät itsensä aktiivisina ja itsevarmoina rakenteellisen sosiaalityön toteuttajina tulevaisuudessa.