Ylipainoisten ja lihavien odottajien koherenssin tunteen kehittyminen raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Abstract

Koherenssin tunne kuvaa yksilön yleistä suhtautumista elämään ja luottamusta siihen, että kohdatut tapahtumat ja ärsykkeet ovat ymmärrettäviä, ennakoitavissa ja selitettävissä. Se on keskeinen tekijä yksilön kyvyssä selviytyä stressaavista tilanteista, ja sen kehittymiseen vaikuttavat muun muassa sosiaaliset suhteet, historialliset ja kulttuuriset tekijät, lapsuuden kokemukset sekä perinnölliset ominaisuudet. Koherenssin tunnetta ylipainoisten ja lihavien odottajien keskuudessa on toistaiseksi tutkittu vähän, vaikka aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että lihavuus on yhteydessä heikompaan mielenterveyteen ja suurentuneeseen masennusoireiden riskiin ennen synnytystä ja sen jälkeen, mikä tekee koherenssin tunteen tarkastelusta tässä ryhmässä tärkeää. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koherenssin tunteen kehittymistä raskauden eri vaiheissa ja synnytyksen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin esiintyikö koherenssin tunteessa eroja ylipainoisten ja lihavien odottajien välillä sekä onko koherenssin tunne yhteydessä raskaudenaikaisen painonnousuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka tukee terveydenhuollon ammattilaisia raskaudenaikaisen tuen kohdentamisessa ja potilasohjauksen parantamisessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kvantitatiivisena pitkittäistutkimuksena. Aineisto kerättiin osana SLIM-tutkimusta, jossa ylipainoisia ja lihavia odottajia tuettiin elämäntapamuutoksissa parantamalla syömiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää minäpystyvyyttä. Tutkimuksen kohderyhmä koostui 54 odottajasta. Koherenssin tunne mitattiin SOC-13-mittarilla kolmessa aikapisteessä: alkuraskaudessa, raskausviikolla 34 ja 12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Aineiston analysointi toteutettiin SPSS- ohjelmalla. Siinä hyödynnettiin useita kullekin tutkimuskysymykselle soveltuvia tilastollisia menetelmiä. Koherenssin tunne oli alkuraskaudessa korkeimmillaan (56,33; KH 5,11), mutta laski sekä raskausviikolla 34 (51,57; KH 10,04) että synnytyksen jälkeen (50,27; KH 10,26). Ylipainoisten (n = 23) ja lihavien (n = 26) odottajien välillä ei havaittu eroja alkuraskaudessa eikä raskausviikolla 34. Synnytyksen jälkeen ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä (p = 0,034). Koherenssin tunne ei ollut yhteydessä raskaudenaikaisen painonnousun suositusten ylittämiseen, tutkittavan ikään, painoindeksiin, koulutustasoon, aiempien lasten lukumäärään eikä depressio-oireisiin synnytyksen jälkeisenä aikana Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koherenssin tunne oli korkeimmillaan alkuraskaudessa ja heikentyi raskauden edetessä sekä synnytyksen jälkeen. Tämä saattaa heijastaa raskauteen ja varhaiseen synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyviä kuormitustekijöitä. Tämä tulos viittaa siihen, että synnytyksen jälkeinen aika voi vaikuttaa koherenssin tunteeseen eri tavoin ylipainoisilla ja lihavilla.