Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja varhaiskasvatuksen opettajan roolista suositusten toteutumisen mahdollistajana

Abstract

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisesta on toteutettu tutkimuksia useiden vuosien ajan ja tutkimusnäyttö osoittaa, miten lasten liikkuminen on edelleen pääasiassa kevyttä fyysistä aktiivisuutta. Varhaiskasvatuksessa liikkuminen voidaan ajatella yleiskäsitteenä, jonka alakäsitteenä on fyysisen aktiivisuuden kolme osa-aluetta, jotka ovat kevyt fyysinen aktiivisuus, reipas fyysinen aktiivisuus ja raskas tai voimakkaasti kuormittava fyysinen aktiivisuus. Näistä rakentuu lapsen varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Varhaiskasvatuksen opettajan toimintaa ohjaa Varhaiskasvatuslaki, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, joka täydentää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset sisältävät linjauksia ja tavoitteita lapsen fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi ja sen tehtävä on tarjota varhaiskasvatuksen opettajalle konkreettisia ohjeita toiminnan perusteeksi. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tutkimustehtävänä on kuvata lasten fyysisen aktiivisuuden kehityssuunta tutkimusaineiston avulla sekä kuvata, millaisia ratkaisuja sekä tavoitteita varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat asiakirjat esittävät varhaiskasvatuksen opettajalle lasten varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksien saavuttamiseksi. Tutkielman aineisto koostui varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrää koskevista tutkimuksista sekä varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavista asiakirjoista. Uusimmat tutkimustulokset osoittivat, että lasten liikkuminen toteutui erityisesti kevyenä fyysisenä aktiivisuutena sekä, että poikien ja tyttöjen välillä on eroavaisuuksia fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Uusin tutkimus on toteutettu vuonna 2024, jonka tulokset osoittivat, että aihe on edelleen ajankohtainen. Aikaisempien tuloksien yhteisenä teemana voidaan huomata, miten lasten liikkuminen ei täytä varhaisikäisen lapsen fyysisen aktiivisuuden suosituksia, vaikka ohjaavat asiakirjat velvoittavat opettajaa toimimaan suositusten mukaisesti. Lapset viettävät varhaiskasvatuksessa noin kahdeksan tuntia päivässä, eli suurin osa lapsen fyysisestä aktiivisuudesta tapahtuu varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus on kaikille lapsille yhteneväinen ympäristö, jossa opettaja voi tasata lasten eroavaisuuksia fyysisessä aktiivisuudessa, joita esimerkiksi eri asuinpaikat tuovat. Varhaiskasvatuksen opettajalla on siis merkittävä rooli liikkumisen edistäjänä. Tutkielman aineistosta ilmeni, miten varhaiskasvatusikäisillä lapsilla on suuria yksilöllisiä eroja liikunnan määrässä. Tulevaisuudessa aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia viimeisiltä vuosilta, jotka olisivat eritelty lasten iän mukaan ja fyysistä aktiivisuutta mitattaisiin lapsen koko päivän ajalta. Kirjallisuuskatsauksen havainnot eivät anna täydellistä sekä todellista kuvaa kaikkien lasten fyysisestä aktiivisuudesta, vaan aihetta havainnoidaan yleisellä tasolla, johtuen aihepiirin vähäisestä tutkimusaineistosta ja tutkimusaineiston painottumisesta lapsen varhaiskasvatuspäivään.

Avainsanat: varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, lasten fyysisen aktiivisuuden määrä, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatus