Enkä pelkääkään enää verojaa-aa-aa - Intertekstuaalisuus huumorin keinona Verohallinnon Instagram-kuvajulkaisuissa
Mäkelä, Iina (2026-01-21)
Enkä pelkääkään enää verojaa-aa-aa - Intertekstuaalisuus huumorin keinona Verohallinnon Instagram-kuvajulkaisuissa
(21.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021112768
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021112768
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen intertekstuaalisuutta huumorin keinona Verohallinnon Instagram-kuvajulkaisuissa. Aineisto koostuu vuosina 2019–2024 julkaistuista kuvajulkaisuista, joista olen rajannut analyysiin neljään kategoriaan: kirjallisuus, suomalainen lehdistö, mainonta sekä sosiaalisen median ilmiöt ja meemit. Kustakin kategoriasta valitsin kaksi julkaisua, yhteensä kahdeksan julkaisua, jotka sisältävät useita kuvia. Koko aineistoni käsittää 55 kuvaa, joista analysoin tarkemmin 38 esimerkkikuvaa.
Tutkimus sijoittuu systeemis-funktionaalisen kieliteorian ja multimodaalisen tekstintutkimuksen viitekehykseen. Tarkastelen sekä avoimia intertekstuaalisia viittauksia että interdiskursiivisia tekstilajisiirtymiä. Intertekstuaalisten suhteiden tarkastelun peruslähtökohtana on tässä tutkielmassa Norman Fairclough’n jaottelu avoimeen intertekstuaalisuuteen ja interdiskursiivisuuteen. Viittaan myös Vesa Heikkisen ja Ulla Tiililän näkemyksiin intertekstuaalisuudesta. Huumorin keinojen luokittelun pohjana käytän Arthur Asa Bergerin muotoilemaa luokittelujärjestelmää kielellisten keinojen ominaispiirteistä. Tutkin aineistoni kielen tyyliä ja erittelen sille ominaisia intertekstuaalisia viittauksia huumorin keinona.
Analyysini osoittaa, että Verohallinnon huumori rakentuu kulttuuristen viittausten tunnistettavuudelle, visuaalisten ja kielellisten keinojen yhteiselle multimodaalisille merkityksille sekä institutionaalisen roolin ja humoristisen viestinnän väliselle odottamattomuudelle. Intertekstuaalinen huumori toimii viestinnän keventäjänä sekä suunniteltuna strategisena tapana lisätä Verohallinnon lähestyttävyyttä ja tukea vuorovaikutusta Instagram-yleisön kanssa. Huumorista ja intertekstuaalisista viittauksista huolimatta Verohallinnon sosiaalisen median julkaisujen päätehtävä on jakaa tietoa ja olla informatiivisen tiedon lähde. Intertekstuaaliset viittaukset ja huumori ovat keinoja, joilla Verohallinto lisää kiinnostavuutta veroasioihin ja muistuttaa seuraajiaan esimerkiksi tulevista päivämääristä ja tehtävistä.
Verohallinnon huumori rakentuu kontekstille ja kontekstilla leikittelylle. Verohallinnon käyttämä huumori perustuu siihen, että vastaanottaja tunnistaa ja ymmärtää intertekstuaalisen viittauksen. Verohallinnon huumori käyttääkin keinonaan ristiriitaa siitä, mitä valtiollisen toimijan sosiaalisen median päivityksiltä odotetaan ja mitä taas Verohallinto tuottaa. Huumorin ja intertekstuaalisuuden kautta Verohallinto inhimillistää itseään valtiollisena toimijana ja luo helposti lähestyttävää ja osallistavaa julkisuuskuvaa. Huumorin keinot ja tunnistettavat intertekstuaaliset viittaukset herättävät kiinnostusta julkaisun vastaanottajassa.
Tutkimus sijoittuu systeemis-funktionaalisen kieliteorian ja multimodaalisen tekstintutkimuksen viitekehykseen. Tarkastelen sekä avoimia intertekstuaalisia viittauksia että interdiskursiivisia tekstilajisiirtymiä. Intertekstuaalisten suhteiden tarkastelun peruslähtökohtana on tässä tutkielmassa Norman Fairclough’n jaottelu avoimeen intertekstuaalisuuteen ja interdiskursiivisuuteen. Viittaan myös Vesa Heikkisen ja Ulla Tiililän näkemyksiin intertekstuaalisuudesta. Huumorin keinojen luokittelun pohjana käytän Arthur Asa Bergerin muotoilemaa luokittelujärjestelmää kielellisten keinojen ominaispiirteistä. Tutkin aineistoni kielen tyyliä ja erittelen sille ominaisia intertekstuaalisia viittauksia huumorin keinona.
Analyysini osoittaa, että Verohallinnon huumori rakentuu kulttuuristen viittausten tunnistettavuudelle, visuaalisten ja kielellisten keinojen yhteiselle multimodaalisille merkityksille sekä institutionaalisen roolin ja humoristisen viestinnän väliselle odottamattomuudelle. Intertekstuaalinen huumori toimii viestinnän keventäjänä sekä suunniteltuna strategisena tapana lisätä Verohallinnon lähestyttävyyttä ja tukea vuorovaikutusta Instagram-yleisön kanssa. Huumorista ja intertekstuaalisista viittauksista huolimatta Verohallinnon sosiaalisen median julkaisujen päätehtävä on jakaa tietoa ja olla informatiivisen tiedon lähde. Intertekstuaaliset viittaukset ja huumori ovat keinoja, joilla Verohallinto lisää kiinnostavuutta veroasioihin ja muistuttaa seuraajiaan esimerkiksi tulevista päivämääristä ja tehtävistä.
Verohallinnon huumori rakentuu kontekstille ja kontekstilla leikittelylle. Verohallinnon käyttämä huumori perustuu siihen, että vastaanottaja tunnistaa ja ymmärtää intertekstuaalisen viittauksen. Verohallinnon huumori käyttääkin keinonaan ristiriitaa siitä, mitä valtiollisen toimijan sosiaalisen median päivityksiltä odotetaan ja mitä taas Verohallinto tuottaa. Huumorin ja intertekstuaalisuuden kautta Verohallinto inhimillistää itseään valtiollisena toimijana ja luo helposti lähestyttävää ja osallistavaa julkisuuskuvaa. Huumorin keinot ja tunnistettavat intertekstuaaliset viittaukset herättävät kiinnostusta julkaisun vastaanottajassa.