Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset sosiaalisen median vaikutuksesta yhteiskuntapoliittisten mielipiteiden muodostumiseen
Kuoppa, Oona (2026-01-23)
Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset sosiaalisen median vaikutuksesta yhteiskuntapoliittisten mielipiteiden muodostumiseen
(23.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021112651
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021112651
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden mielipiteiden muodostumiseen, poliittiseen käyttäytymiseen ja poliittisen sisällön kohtaamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, miten yliopisto-opiskelijat määrittelevät poliittisen sisällön sosiaalisessa mediassa, millaisena he kokevat algoritmien ja personoitujen sisältöjen vaikutukset, sekä miten sosiaalinen media näyttäytyy osana heidän poliittista osallistumistaan ja näkemyksien jakamista.
Tutkimus nojaa kahteen teoreettiseen näkökulmaan. Yhtäältä julkisuusteoreettisesti poliittinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen keskustelu ymmärretään osaksi julkisen tilan ja demokraattisen deliberoinnin ehtoja ja niiden muutosta digitaalisessa mediaympäristössä. Toisaalta algoritmisen portinvartijuuden ja personoinnin näkökulmasta alustojen suosittelu- ja suodatuslogiikat ohjaavat poliittisen sisällön näkyvyyttä, mikä voi vahvistaa valikoivaa altistumista ja kuplautumista sekä muokata käyttäjien käsityksiä siitä, mikä on poliittista ja miten siihen on mahdollista tai mielekästä osallistua.
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat tottuneita digitaaliseen vuorovaikutukseen ja usein aktiivisia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen teemahaastatteluja (=10) ja täydentävää päiväkirja-aineistoa (=3). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluiden ja päiväkirjojen kautta tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisen median alustoista, yhteiskunnallisen ja poliittisen sisällön kohtaamisesta, algoritmien ohjautumisesta ja kuplautumisesta. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten yliopisto-opiskelijat suhtautuvat eri sosiaalisen median kanaviin poliittisen ja yhteiskunnallisen tiedon lähteenä, miten aktiivisesti he osallistuvat poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja millä tavoin he säätelevät omaa näkyvyyttään verkossa.
Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoiden suhtautumistavat poliittiseen ja yhteiskunnalliseen sisältöön jakautuvat kolmeen päätyyppiin: aktiivinen osallistuminen, tarkkaileva seuraaminen ja tietoinen välttely. Instagram nousi tutkimuksessa selkeästi keskeisimmäksi alustaksi poliittisen sisällön seuraamisessa, mutta myös TikTok, X (entinen Twitter) ja perinteisen median digitaaliset versiot mainittiin. Algoritmien koettiin usein vahvistavan kuplautumista, mutta osa yliopisto-opiskelijoista pyrki tietoisesti seuraamaan eri näkökulmia sisältäviä tilejä tasapainottaakseen sisällön yksipuolisuutta. Poliittisen näkyvyyden ja keskustelun julkisen luonteen vuoksi osa yliopisto-opiskelijoista koki osallistumisen herkästi riskialttiina tai jopa kuormittavana.
Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen media on merkittävä osa nuorten yhteiskunnallista ja poliittista arkea, mutta sen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Se tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen ja tiedonhakuun, mutta samalla se voi rajoittaa mielipiteiden moninaisuutta ja vahvistaa yksilön kuplautumista. Tulokset tuovat lisäymmärrystä siihen, miten nuoret aikuiset navigoivat sosiaalisessa mediaympäristössä ja miten tämä vaikuttaa heidän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen orientaatioonsa.
Tutkimus nojaa kahteen teoreettiseen näkökulmaan. Yhtäältä julkisuusteoreettisesti poliittinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen keskustelu ymmärretään osaksi julkisen tilan ja demokraattisen deliberoinnin ehtoja ja niiden muutosta digitaalisessa mediaympäristössä. Toisaalta algoritmisen portinvartijuuden ja personoinnin näkökulmasta alustojen suosittelu- ja suodatuslogiikat ohjaavat poliittisen sisällön näkyvyyttä, mikä voi vahvistaa valikoivaa altistumista ja kuplautumista sekä muokata käyttäjien käsityksiä siitä, mikä on poliittista ja miten siihen on mahdollista tai mielekästä osallistua.
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat tottuneita digitaaliseen vuorovaikutukseen ja usein aktiivisia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen teemahaastatteluja (=10) ja täydentävää päiväkirja-aineistoa (=3). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluiden ja päiväkirjojen kautta tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisen median alustoista, yhteiskunnallisen ja poliittisen sisällön kohtaamisesta, algoritmien ohjautumisesta ja kuplautumisesta. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten yliopisto-opiskelijat suhtautuvat eri sosiaalisen median kanaviin poliittisen ja yhteiskunnallisen tiedon lähteenä, miten aktiivisesti he osallistuvat poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja millä tavoin he säätelevät omaa näkyvyyttään verkossa.
Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoiden suhtautumistavat poliittiseen ja yhteiskunnalliseen sisältöön jakautuvat kolmeen päätyyppiin: aktiivinen osallistuminen, tarkkaileva seuraaminen ja tietoinen välttely. Instagram nousi tutkimuksessa selkeästi keskeisimmäksi alustaksi poliittisen sisällön seuraamisessa, mutta myös TikTok, X (entinen Twitter) ja perinteisen median digitaaliset versiot mainittiin. Algoritmien koettiin usein vahvistavan kuplautumista, mutta osa yliopisto-opiskelijoista pyrki tietoisesti seuraamaan eri näkökulmia sisältäviä tilejä tasapainottaakseen sisällön yksipuolisuutta. Poliittisen näkyvyyden ja keskustelun julkisen luonteen vuoksi osa yliopisto-opiskelijoista koki osallistumisen herkästi riskialttiina tai jopa kuormittavana.
Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen media on merkittävä osa nuorten yhteiskunnallista ja poliittista arkea, mutta sen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Se tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen ja tiedonhakuun, mutta samalla se voi rajoittaa mielipiteiden moninaisuutta ja vahvistaa yksilön kuplautumista. Tulokset tuovat lisäymmärrystä siihen, miten nuoret aikuiset navigoivat sosiaalisessa mediaympäristössä ja miten tämä vaikuttaa heidän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen orientaatioonsa.