Nuorten terveystyytyväisyys ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Suomessa elää noin miljoona alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorista puhuttaessa ei tarkastella vain yksilöiden tämän hetkistä hyvinvointia, vaan samalla puhutaan yhteiskunnan tulevaisuudesta. Nuoruudessa luodaan perusta aikuisuudelle, mutta myös terveydelle: lapsuus- ja nuoruusvuosina opituilla tavoilla ja tottumuksilla sekä elinympäristöllä on merkittävä vaikutus koko loppuelämään. Kansainvälisissä tutkimuksissa nuoruusiässä heikoksi koetun terveydentilan on todettu lisäävän kuolleisuutta ennen ikävuotta 54. Tämä pro gradu-tutkielma koostuu kahdesta osasta: empiirisen tutkimuksen raportoivasta artikkelikäsikirjoituksesta ”Suomalaisten nuorten terveystyytyväisyys, siihen yhteydessä olevat taustatekijät ja koetut tunteet” ja täydentävästä osasta, joka tarkastelee aiempaa tutkimusnäyttöä nuorten terveystyytyväisyydestä, siihen yhteydessä olevista tekijöistä ja tunteista. Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten tyytyväisyyttä terveydentilaansa eli terveystyytyväisyyttä sekä tutkia taustatekijöiden ja tunteiden yhteyttä terveystyytyväisyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten terveystyytyväisyydestä, jotta nuorille tarjottavia palveluita pystytään kehittämään. Tutkimusasetelmana käytettiin kyselyaineistoon perustuvaa korrelatiivista poikkileikkaustutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2022 osana Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Fazerin toteuttamaa Mitä mulle kuuluu? Nuorten elämää nuorten silmin -kyselytutkimusta. Vastaajista alle puolet (46 %) arvioi terveystyytyväisyytensä hyväksi (arvio vähintään 8 asteikolla 0-10). Tutkimuksen päätulokset olivat sukupuolen sekä positiivisten ja negatiivisten tunteiden yhteys terveystyytyväisyyteen. Sukupuoleltaan miehet olivat tyytyväisempiä terveyteensä, naiset taas tyytymättömämpiä. Mitä enemmän vastannut raportoi positiivisia tunteita, sitä tyytyväisempi hän oli terveyteensä. Vastaavasti mitä enemmän nuori ilmaisi negatiivisia tunteita, sitä tyytymättömämpi hän oli terveyteensä. Yksittäisiä tunteita tarkasteltaessa joillakin todettiin yhteys parempaan tai huonompaan arvioon terveystyytyväisyydestä. Iällä tai asuinpaikalla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että nuorten terveystyytyväisyyden lisäämiseksi on tärkeä löytää keinoja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja kohdennetaan nuorille suunnattuja palveluja. Jatkotutkimusehdotuksena voidaan ehdottaa konkreettisten keinojen selvittämistä terveystyytyväisyyden parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tulokset ohjaavat siihen, että myös nuorten erilaiset tunteet olisi hyvä ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa.

Finland is home to approximately one million young people under the age of 29. When talking about young people, the focus is not only on the current well-being of individuals, but also on the future of society. Youth lays the foundation for adulthood, but also for health: the habits and customs learned during childhood and youth, as well as the living environment, have a significant impact on the rest of one's life. International studies have shown that poor health in adolescence increases mortality before the age of 54. This master's thesis consists of two parts: an article manuscript reporting on empirical research, "Health satisfaction among young people in Finland, related background factors and perceived emotions," and a supplementary section that examines previous research evidence on young people's health satisfaction, related factors, and emotions. The purpose of the empirical study was to describe young people's satisfaction with their health, i.e., health satisfaction, and to examine the connection between background factors and emotions with health satisfaction. The aim of the study was to obtain information about young people's health satisfaction to develop the services offered to them. The research design was a correlative cross-sectional study based on survey data. The data for the study was collected in October 2022 as part of the survey entitled "What's up with me?" Young people's lives through young people's eyes" conducted by Diakonia University of Applied Sciences and Fazer. Less than half of respondents (46%) rated their health satisfaction as good (rating at least 8 on a scale of 0-10). The main findings of the survey were the connection between gender and positive and negative emotions and health satisfaction. Men were more satisfied with their health, while women were more dissatisfied. The more positive emotions respondents reported, the more satisfied they were with their health. Conversely, the more negative emotions a young person expressed, the more dissatisfied they were with their health. When looking at individual emotions, some were found to be associated with a better or worse assessment of health satisfaction. No statistically significant association was found with age or place of residence. The results of the study confirm the importance of finding ways to increase young people's health satisfaction. The results of the study can be used when planning and targeting services for young people. As a suggestion for further research, concrete ways of improving health satisfaction could be explored. The results of this study indicate that the various emotions of young people should also be taken into account when planning services.