Konservatiivisesti hoidettujen akillesjännerepeämien leikkaukseen johtaneet uudelleenrepeämät Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2021–2022
Rusama, Elli (2026-01-28)
Konservatiivisesti hoidettujen akillesjännerepeämien leikkaukseen johtaneet uudelleenrepeämät Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2021–2022
(28.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021112603
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021112603
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää konservatiivisesti hoidettujen akillesjännerepeämien leikkaukseen johtaneiden uudelleenrepeämien insidenssi Tyksissä vuosina 2021–2022 Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon potilailla esiintyy komplikaatioita ja miten altistavat tekijät vaikuttavat akillesjännerepeämän saamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös urheiluvamman yleisyyttä sekä sukupuolen ja iän yhteyttä akillesjännerepeämään.
Kyseessä on restrospektiivinen tutkimus, jonka potilasmateriaali koostuu Tyksissä vuosina 2021–2022 hoidetuista akillesjännerepeämäpotilaista. Uranus-potilastietojärjestelmästä haettiin vuosilta 2021–2022 kaikki potilaat, joiden diagnoosikoodina oli ”S86.0 Kantajänteen (akillesjänteen) vamma”. Tutkimukseen valikoitui kokonaisuudessaan 170 potilasta, joista 146 hoidettiin konservatiivisesti ja lopuille 24 potilaalle ensisijaiseksi hoitomuodoksi valikoitui leikkaus. 146:sta konservatiivisesti hoidetusta akillesjännerepeämäpotilaasta 8:llä ilmeni uusintarepeämä 2 vuoden sisällä alkuperäisestä hoidosta, mikä vastaa 5 % konservatiivisesti hoidetuista potilaista.
Konservatiivisesti hoidetuista yhteensä 6:lla (4 %) ilmeni komplikaatio konservatiivisen hoidon seurannassa. Operatiivisesti hoidetuista komplikaatio ilmeni 6:lla (18,8 %), ja näistä kaikilla komplikaatio oli pinnallinen haavainfektio. Yhdelläkään konservatiivisesti tai operatiivisesti hoidetulla ei ilmennyt syvää haavainfektiota tai hermovauriota ja näin ollen merkittävien komplikaatioiden määrä operatiivisesti ja konservatiivisesti hoidetuilla potilailla on 0 %. Kaikkien hoidettujen potilaiden keski-ikä oli 51,1 vuotta ja heistä 44 (26 %) oli naisia ja 126 (74 %) oli miehiä.
Kyseessä on restrospektiivinen tutkimus, jonka potilasmateriaali koostuu Tyksissä vuosina 2021–2022 hoidetuista akillesjännerepeämäpotilaista. Uranus-potilastietojärjestelmästä haettiin vuosilta 2021–2022 kaikki potilaat, joiden diagnoosikoodina oli ”S86.0 Kantajänteen (akillesjänteen) vamma”. Tutkimukseen valikoitui kokonaisuudessaan 170 potilasta, joista 146 hoidettiin konservatiivisesti ja lopuille 24 potilaalle ensisijaiseksi hoitomuodoksi valikoitui leikkaus. 146:sta konservatiivisesti hoidetusta akillesjännerepeämäpotilaasta 8:llä ilmeni uusintarepeämä 2 vuoden sisällä alkuperäisestä hoidosta, mikä vastaa 5 % konservatiivisesti hoidetuista potilaista.
Konservatiivisesti hoidetuista yhteensä 6:lla (4 %) ilmeni komplikaatio konservatiivisen hoidon seurannassa. Operatiivisesti hoidetuista komplikaatio ilmeni 6:lla (18,8 %), ja näistä kaikilla komplikaatio oli pinnallinen haavainfektio. Yhdelläkään konservatiivisesti tai operatiivisesti hoidetulla ei ilmennyt syvää haavainfektiota tai hermovauriota ja näin ollen merkittävien komplikaatioiden määrä operatiivisesti ja konservatiivisesti hoidetuilla potilailla on 0 %. Kaikkien hoidettujen potilaiden keski-ikä oli 51,1 vuotta ja heistä 44 (26 %) oli naisia ja 126 (74 %) oli miehiä.