Asiallinen, painava ja erittäin painava syy työsopimuslaissa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee asiallisen, painavan ja erittäin painavan syyn merkitystä ja eroja työsopimuslaissa. Aiheen valintaan on vaikuttanut hallituksen esitys työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Nykyisin työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, mikäli siihen on henkilöön liittyvä asiallinen ja painava syy. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa työsopimuksen voisi irtisanoa henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä. Tutkielman tarkoituksena on analysoida nykyistä oikeustilaa ja lakiesityksen mahdollisia vaikutuksia irtisanomiskynnykseen.

Tutkimusmetodina toimii lainoppi. Lähdemateriaalina käytetään tieteellistä kirjallisuutta, Suomen kansallista lainsäädäntöä, korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä sekä lakien esitöitä. Tutkielmassa tarkastellaan neljää oikeustapausta, joiden avulla pohditaan nykyistä oikeustilaa ja sitä, kuinka mahdollinen lakimuutos voisi vaikuttaa irtisanomiskynnyksen täyttymiseen esimerkkien kaltaisissa tilanteissa.

Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että irtisanomis- ja purkamisperusteiden arviointi perustuu aina kokonaisharkintaan, eikä suunniteltu lakimuutos tule sitä muuttamaan. Myös varoitusmenettelyyn liittyvä sääntely pysyy ennallaan. Johtopäätöksiin sisältyy lisäksi se, että muutos tulisi sekä madaltamaan irtisanomiskynnystä, että heikentämään ennakoitavuutta, kun vanhaa oikeuskäytäntöä ei voi enää suurimmilta osin käyttää. Ennakoitavuuden heikkeneminen johtuu siitä, että asiallisen ja painavan syyn vaatimukset ovat tähän asti muodostaneet kokonaisuuden ja vaatimuksia on useimmiten oikeuskäytännössä arvioitu yhdessä eikä erikseen.