”Se ei ole vain isien ja äitien laki, vaan kaikkien moninaisten perheiden ja erilaisten vanhempien laki” : Monimuotoiset perheet ja perhevapaauudistus eduskunnan täysistuntojen puheenvuoroissa
Kuuluvainen, Jemina (2026-02-10)
”Se ei ole vain isien ja äitien laki, vaan kaikkien moninaisten perheiden ja erilaisten vanhempien laki” : Monimuotoiset perheet ja perhevapaauudistus eduskunnan täysistuntojen puheenvuoroissa
Kuuluvainen, Jemina
(10.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021814250
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021814250
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan mitä ja miten monimuotoisista perheistä ja perhevapaauudistuksesta on keskusteltu eduskunnan täysistuntojen puheenvuoroissa ja miten eri puolueiden edustajat ovat keskustelleet monimuotoisista perheistä ja perhevapaauudistuksesta. Tutkimus tuottaa tietoa monimuotoisista perheistä ja heidän osuudestaan perhevapaauudistuksessa. Tieto monimuotoisista perheistä auttaa monimuotoisten perheiden tunnistamisessa ja edistää monimuotoisten perheiden oikeuksia perheenä yhteiskunnassa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään monimuotoisten perheiden kehitystä Suomessa, vuoden 2022 perhevapaauudistusta monimuotoisten perheiden näkökulmasta ja aikaisempaa tutkimusta monimuotoisista perheistä ja perhevapaista sekä puolueiden suhtautumisesta perheisiin. Tutkimusaineistona ovat eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat ja niissä esitetyt puheenvuorot aikaväliltä 29.5.2015 – 20.6.2023, johon sijoittuvat Sipilän, Rinteen ja Marinin hallitukset. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Monimuotoisia perheitä ja perhevapaauudistusta käsittelevissä puheenvuoroissa nousi keskeisesti esiin perhevapaauudistuksen tavoite perheiden yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Aineiston pääteemaksi nousivat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Perhevapaauudistus edisti monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuutta muun muassa pidentämällä kaikkien perheiden perhevapaita ja tarjoamalla mahdollisuuden luovuttaa perhevapaita myös sosiaalisille vanhemmille. Perhevapaauudistus näyttäytyi keskusteluissa eri tavoin erilaisille monimuotoisille perheille ja heidät oli huomioitu aineistossa eri tavoin. Perhevapaauudistuksesta käydyn keskustelun kipupisteeksi nousi sukupuolineutraali termistö, joka sai niin kiitosta kuin kritiikkiäkin. Puolueiden edustajien puheenvuoroista havaittiin, että liberaalimpien puolueiden edustajat kannattivat monimuotoisten perheiden tasa-arvoa ja konservatiivisten puolueiden edustajien puheenvuorot keskittyivät ydinperheisiin ja perinteisiin perhearvoihin.
Tulosten perusteella perhevapaauudistuksella halutaan edistää perheiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tapahtuu eri tavoilla erilaisten monimuotoisten perheiden kohdalla eivätkä kaikki puolueet välttämättä halua ajaa kaikkien monimuotoisten perheiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tai sitä ei nähdä prioriteettina. Monimuotoisten perheiden osalta perhevapaisiin jää vielä parannettavaa. Haasteena tässä tutkimuksessa on se, että puheenvuoroja monimuotoisista perheistä ja perhevapaauudistuksesta pitivät usein samat kansanedustajat. Useampien eri kansanedustajien puheenvuoroilla voitaisiin saada laajempi käsitys yleisestä ja eri puolueiden suhtautumisesta monimuotoisiin perheisiin. Perheiden monimuotoistuessa tarvitaan tutkimusta monimuotoisista perheistä. Kiinnostavaa olisi saada lisää tutkimusta puolueiden suhtautumisesta monimuotoisiin perheisiin ja miten tämä suhtautuminen vaikuttaa tulevaisuuden perhepolitiikkaan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään monimuotoisten perheiden kehitystä Suomessa, vuoden 2022 perhevapaauudistusta monimuotoisten perheiden näkökulmasta ja aikaisempaa tutkimusta monimuotoisista perheistä ja perhevapaista sekä puolueiden suhtautumisesta perheisiin. Tutkimusaineistona ovat eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat ja niissä esitetyt puheenvuorot aikaväliltä 29.5.2015 – 20.6.2023, johon sijoittuvat Sipilän, Rinteen ja Marinin hallitukset. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Monimuotoisia perheitä ja perhevapaauudistusta käsittelevissä puheenvuoroissa nousi keskeisesti esiin perhevapaauudistuksen tavoite perheiden yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Aineiston pääteemaksi nousivat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Perhevapaauudistus edisti monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuutta muun muassa pidentämällä kaikkien perheiden perhevapaita ja tarjoamalla mahdollisuuden luovuttaa perhevapaita myös sosiaalisille vanhemmille. Perhevapaauudistus näyttäytyi keskusteluissa eri tavoin erilaisille monimuotoisille perheille ja heidät oli huomioitu aineistossa eri tavoin. Perhevapaauudistuksesta käydyn keskustelun kipupisteeksi nousi sukupuolineutraali termistö, joka sai niin kiitosta kuin kritiikkiäkin. Puolueiden edustajien puheenvuoroista havaittiin, että liberaalimpien puolueiden edustajat kannattivat monimuotoisten perheiden tasa-arvoa ja konservatiivisten puolueiden edustajien puheenvuorot keskittyivät ydinperheisiin ja perinteisiin perhearvoihin.
Tulosten perusteella perhevapaauudistuksella halutaan edistää perheiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tapahtuu eri tavoilla erilaisten monimuotoisten perheiden kohdalla eivätkä kaikki puolueet välttämättä halua ajaa kaikkien monimuotoisten perheiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tai sitä ei nähdä prioriteettina. Monimuotoisten perheiden osalta perhevapaisiin jää vielä parannettavaa. Haasteena tässä tutkimuksessa on se, että puheenvuoroja monimuotoisista perheistä ja perhevapaauudistuksesta pitivät usein samat kansanedustajat. Useampien eri kansanedustajien puheenvuoroilla voitaisiin saada laajempi käsitys yleisestä ja eri puolueiden suhtautumisesta monimuotoisiin perheisiin. Perheiden monimuotoistuessa tarvitaan tutkimusta monimuotoisista perheistä. Kiinnostavaa olisi saada lisää tutkimusta puolueiden suhtautumisesta monimuotoisiin perheisiin ja miten tämä suhtautuminen vaikuttaa tulevaisuuden perhepolitiikkaan.