Ositettavan omaisuuden arvostaminen avioeroon perustuvassa toimitusosituksessa : Piilevä verovelka ositettavan omaisuuden arvosta tehtävänä vähennyksenä

Abstract

Tutkielmassa käsittelen ositettavan omaisuuden arvostamiseen liittyvää piilevän verovelan ongelmaa. Tutkimus on lainopillinen ja tutkimusmenetelmäksi olen valinnut punnintamallin käytön. Tarkastelen, arvioin sekä punnitsen oikeuskirjallisuudessa esitettyjä piilevän verovelan huomioimista puoltavia ja vastustavia argumentteja. Tutkielman tärkeimpänä lähteenä on oikeuskirjallisuus, koska ositettavan omaisuuden arvostamisesta sen paremmin kuin piilevän verovelan vähentämisestäkään ei ole säädetty lailla. Ositettavan omaisuuden arvostaminen perustuu oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä muodostuneeseen vakiintuneeseen käytäntöön. Ositettava omaisuus arvostetaan pääsääntöisesti ositushetken käypään arvoon eli omaisuudelle annetaan sellainen arvo, joka vastaa siitä vapailla markkinoilla saatavaa kauppahintaa. Näin määritelty omaisuuden käypä arvo ei kuitenkaan välttämättä kerro totuutta siitä, minkälainen arvo omaisuudella omistajalleen tosiasiassa on. Tämä johtuu siitä, että puolisoiden omaisuutta voi rasittaa niin kutsuttu piilevä verovelka. Piilevällä verovelalla tarkoitetaan omaisuuden hankinnan jälkeisestä arvonnoususta johtuvaa luovutusvoiton veronmaksuvelvollisuutta, joka realisoituu, kun omaisuutta luovutetaan myöhemmin vastiketta vastaan. On syytä huomauttaa, että tutkielmassa piilevä verovelka ymmärretään omaisuuden ositusarvosta tehtävänä laskennallisena vähennyksenä, ei varsinaisena velkana. Oikeuskirjallisuudessa ei ole syntynyt yksimielistä kantaa koskien piilevän verovelan vähennyskelpoisuutta. Piilevän verovelan vähentämistä on vastustettu ensinnäkin siksi, koska se on vastoin vakiintunutta arvostamiskäytäntöä. Vähennysoikeutta on vastustettu myös vetoamalla piilevän verovelan hypoteettisuuteen sekä siihen, että hypoteettisen velan vähentäminen saattaa aiheuttaa perusteetonta etua sille, kenen omaisuudesta vähennys tehdään, mikäli myöhempi veronmaksuvelvollisuus ei toteudukaan. Huolta on myös herättänyt piilevän verovelan vähentämisen vaatima työmäärä, joka saattaa pienentää puolisoiden jako-osuuksia. Piilevän verovelan vähentämistä on puolestaan puolustettu huomauttamalla, että piilevällä verovelalla voi olla suuri merkitys ositettavan omaisuuden arvon muodostumisen kannalta. Osituksessa omaisuuserille annetut arvot vaikuttavat puolisoiden avio-osien muodostumisen kautta koko osituksen voimasuhteisiin. Mikäli omaisuutta rasittavaa piilevää verovelkaa ei oteta arvostamisratkaisun yhteydessä huomioon, riskinä on, että osituslaskelma ei ole realistisella pohjalla ja tämän vuoksi avio-oikeudellinen puolittamisperiaate jää toteutumatta. Vähentämisen sallittavuutta on oikeuskirjallisuudessa perusteltu myös osituksen sisäisen johdonmukaisuuden säilyttämisellä sekä tasinkoon oikeutetun puolison suojaamisella. Piilevän verovelan vähennysoikeuden puolesta puhuu myös se, ettei piilevän verovelan aiheuttamaa poikkeamaa osituksen puolittamisperiaatteeseen voida tehokkaasti turvata ainoastaan tasingonvalinnan keinoin tai ositusta sovittelemalla. Johtopäätökseni on, että piilevän verovelan vähentämistä puoltavat näkökulmat ovat kieltäviä näkökulmia perustellumpia ja piilevän verovelan vähentämiseen tulisi suhtautua aiempaa sallivammin. Vähentämistä vastustavilla argumenteilla on kuitenkin painoarvoa piilevän verovelan vähentämisoikeuden käyttöä rajoittavina tekijöinä.