Alueellinen vaihtelu perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisessä
Hirvioja, Milla (2026-01-25)
Alueellinen vaihtelu perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisessä
(25.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021814336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021814336
Tiivistelmä
Perusopetukseen valmistava opetus on maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille suunnattu opetus, jonka päämääränä on oppilaan suomen tai ruotsin kielen taidon kehittäminen yleisopetuksessa tarvittavalle tasolle. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Valmistavalla opetukselle ei ole valtakunnallisesti asetettu opettajan kelpoisuusvaatimuksia, perusteita opetusryhmien perustamiselle eikä valmistavan opetuksen opettajan pätevyydelle. Tässä tutkielmassa halutaan selvittää minkälaiseen valmistavan opetuksen alueelliseen vaihteluun säätelyn puute vaikuttaa. Koulutuksen alueellinen vaihtelu on merkittävä asia suomalaisen peruskoulun koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Oppimistulokset ovat eriytyneet ja alueellinen segregaatio on kasvanut. Erityisesti nämä trendit ovat nähtävissä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kohdalla.
Tutkielman aineistona on Kansallisen arviointikeskuksen keräämä kyselyaineisto. Kyselyyn vastasi 73 valmistavan opetuksen järjestäjää. Kyselyssä oli sekä määrällisiä monivalintakysymyksiä että kirjallisia avovastausta vaativia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin sekä tilastollisilla että laadullisilla menetelmillä.
Tutkielman tuloksina saatiin, että valmistavan opetuksen alueellista vaihtelua on enemmän kuntatyyppiin kuin sijaintiin perustuen. Kaupunkimaisilla alueilla oli asetettu useammin opettajille kelpoisuusvaatimuksia, opettajien rekrytointi oli helpompaa, opetuksen rahoitus koettiin selkeämpänä ja valmistavassa opetuksessa oli vakiintuneet prosessit. Toisena keskeisenä tuloksena oli, että opetuksen järjestäjät kertoivat huomattavasti enemmän haasteista liittyen myöhään tulleisiin oppilaisiin kuin esikouluikäisiin valmistavan opetuksen oppilaisiin. Nämä haasteet olivat myös hyvin erityyppisiä. Valmistavaan esiopetukseen liittyvät haasteet olivat henkilökunnan osaamiseen liittyviä suurilta osin, kun myöhään maahan tulleiden opetukseen liittyvät olivat laajempia ja liittyivät enemmän oppilaisiin kiinnittyviin haasteisiin.
Tutkielman aineistona on Kansallisen arviointikeskuksen keräämä kyselyaineisto. Kyselyyn vastasi 73 valmistavan opetuksen järjestäjää. Kyselyssä oli sekä määrällisiä monivalintakysymyksiä että kirjallisia avovastausta vaativia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin sekä tilastollisilla että laadullisilla menetelmillä.
Tutkielman tuloksina saatiin, että valmistavan opetuksen alueellista vaihtelua on enemmän kuntatyyppiin kuin sijaintiin perustuen. Kaupunkimaisilla alueilla oli asetettu useammin opettajille kelpoisuusvaatimuksia, opettajien rekrytointi oli helpompaa, opetuksen rahoitus koettiin selkeämpänä ja valmistavassa opetuksessa oli vakiintuneet prosessit. Toisena keskeisenä tuloksena oli, että opetuksen järjestäjät kertoivat huomattavasti enemmän haasteista liittyen myöhään tulleisiin oppilaisiin kuin esikouluikäisiin valmistavan opetuksen oppilaisiin. Nämä haasteet olivat myös hyvin erityyppisiä. Valmistavaan esiopetukseen liittyvät haasteet olivat henkilökunnan osaamiseen liittyviä suurilta osin, kun myöhään maahan tulleiden opetukseen liittyvät olivat laajempia ja liittyivät enemmän oppilaisiin kiinnittyviin haasteisiin.