Lasten ravitsemustottumukset keskilapsuudessa ja niihin vaikuttavat taustatekijät

Abstract

Keskilapsuus on merkittävä ikävaihe, jolloin vahvistuvat kognitiiviset, sosiaaliset ja tunne-elämän taidot. Samalla se tarjoaa otollisen ajankohdan terveellisten ravitsemustottumusten omaksumiselle ja vakiinnuttamiselle. Lasten ruokailutottumukset muodostuvat perheen, koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa ja niihin vaikuttavat biologiset, sosioekonomiset ja psykososiaaliset taustatekijät. Viime vuosikymmeninä lasten ravitsemuksessa on havaittu epäterveellisiä muutoksia, kuten kasvisten ja hedelmien vähäinen käyttö sekä prosessoitujen elintarvikkeiden runsas kulutus, mikä korostaa aiheen kansanterveydellistä merkitystä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 6–12-vuotiaiden lasten ravitsemustottumuksia ja selvittää niihin yhteydessä olevia taustatekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi sekä kohdennettujen interventioiden suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana korrelatiivisena poikkileikkaustutkimuksena hyödyntäen LASERI-tutkimuksen aineistoa (n = 344). Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joissa kartoitettiin kasvisten, juuresten, hedelmien, marjojen ja leipärasvojen käyttöä sekä niihin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten sukupuolta, ikää, painoindeksiä ja asumismuotoa. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla ja ravitsemustottumusten ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin käyttäen eri testejä muuttujien luonteen mukaan. Tulokset osoittivat, että kasviksia ja juureksia käytettiin yleisimmin lähes päivittäin (36,9 %), kun taas hedelmien ja marjojen osalta yleisin käyttötiheys oli 3–5 päivää viikossa (44,8 %). Vain harva lapsista ilmoitti käyttävänsä näitä ruokia satunnaisesti tai ei lainkaan. Leipärasvoista yleisimmin käytetty oli voi–kasvirasvaseos (55,5 %). Muiden rasvavaihtoehtojen käyttö jäi vähäisemmäksi. Asumismuodolla havaittiin olevan merkitsevä yhteys ravitsemustottumuksiin. Yhdessä kodissa asuvat lapset käyttivät enemmän kasviksia (p = 0.028) ja valitsivat useammin margariinin (p = 0.035), kuin kahdessa kodissa asuvat. Sen sijaan tässä tutkimuksessa sukupuolen, iän ja painoindeksin ei havaittu olevan yhteydessä ravitsemustottumuksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lasten ravitsemustottumuksissa ilmeni sekä terveellisiä että puutteellisia piirteitä suhteessa ravitsemussuosituksiin. Asumismuoto oli ainoa taustatekijä, jonka yhteys ravitsemustottumuksiin osoittautui tilastollisesti merkitseväksi. Jatkossa tarvitaan tutkimusta, jossa tarkastellaan laajemmin sosioekonomisten ja perheeseen liittyvien tekijöiden merkitystä etenkin pidemmällä aikavälillä sekä kehitetään pitkäjänteisiä interventioita terveellisten ruokailutottumusten vahvistamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää kohdennettujen interventioiden suunnittelussa sekä terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi.

Middle childhood is an important developmental stage when cognitive, social, and emotional skills are strengthened. It also provides a favorable period for adopting and establishing healthy eating habits. Children’s dietary patterns are shaped by the interaction of family, school, and society, and are influenced by biological, socioeconomic, and psychosocial factors. In recent decades, children’s diets have shown unhealthy trends, such as low consumption of fruits and vegetables and high intake of processed foods, highlighting the public health relevance of this topic. The aim of this study was to describe the dietary habits of children aged 6–12 years and examine background factors associated with them. The goal was to produce knowledge that can be used to promote healthy nutrition and design interventions in family and school environments. The study was conducted as a descriptive correlational cross-sectional study using data from the LASERI study (n = 344). Data were collected through questionnaires assessing the consumption of vegetables, root vegetables, fruits, berries, and bread spreads, as well as background factors such as gender, age, body mass index (BMI), and living arrangements. The data was analyzed statistically using SPSS software, and the connections between background variables and nutritional habits were examined using various tests depending on the nature of the variables. The results indicated that vegetables and root vegetables were usually consumed almost daily (36.9%), while fruits and berries were most often consumed 3–5 days per week (44,8 %). Only a small proportion of children reported consuming these foods rarely or not at all. The most common bread spread was a butter–vegetable oil mixture (55.5%), while other options were less common. Living arrangements showed a significant association: children living in one home consumed more vegetables (p = 0.028) and were more likely to choose margarine (p = 0.035) than those in two homes. In contrast, no associations were found between dietary habits and gender, age, or BMI. In conclusion, children’s diets included both healthy features and shortcomings. Living arrangements were the only background factor with a statistically significant association. Future research should explore socioeconomic and family-related factors more broadly, especially over the longer term, and develop sustained interventions to strengthen healthy eating habits. The findings can be applied to the planning of targeted interventions and the promotion of healthy nutrition.