Koulutustaustan ja tieteenalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemiseen
Matila, Ella (2026-01-30)
Koulutustaustan ja tieteenalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemiseen
(30.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022014818
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022014818
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin toisen asteen koulutustaustan ja yliopiston tieteenalan yhteyttä yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksiin Suomessa. Huijarisyndroomalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa henkilö kokee olevansa kyvyttömämpi kuin hän todellisuudessa on. Huijarisyndroomasta kärsivä henkilö tuntee itsensä huijariksi ja pelkää, että hänen kokemansa osaamattomuus paljastuu muille.
Ensimmäiseksi tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen koulutustaustan yhteyttä yliopisto-opiskelijoiden huijarikokemuksiin. Toisen asteen koulutustaustaan kuuluivat ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto sekä molemmat tutkinnot suoritettuna kaksoistutkintona tai erikseen. Lisäksi toisen asteen koulutustaustan yhteyksiä huijarisyndrooman kokemuksiin tutkittiin vertaamalla tavallisen lukion ja eliittilukion käyneiden yliopisto-opiskelijoiden huijarikokemuksia. Seuraavaksi tutkimuksessa selvitettiin yliopiston tieteenalojen välisiä eroja opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksissa. Tieteenalakohtaisen jaon lisäksi tieteenaloja ryhmiteltiin koviin, pehmeisiin, puhtaisiin ja soveltaviin tieteisiin. Viimeiseksi tutkimuksessa selvitettiin koulutustaustan ja tieteenalan yhdysvaikutusta yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksiin.
Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2022 suomalaisten yliopistojen opiskelijoilta kerättyä kyselyaineistoa (n = 4994). Aineistoa analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin IBM SPSS Statistics 29 -tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että luonnontieteellisillä, yhteiskuntatieteellisillä ja kasvatustieteellisillä aloilla ammatillisen tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla huijarikokemukset olivat tilastollisesti merkitsevästi vähäisempiä kuin ylioppilastutkinnon tai molemmat toisen asteen tutkinnot suorittaneilla opiskelijoilla. Koko aineistoa tarkasteltaessa toisen asteen koulutustaustan ja huijarikokemusten välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että eliittilukion käyneet opiskelijat kokivat tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampia huijarikokemuksia kuin tavallisen lukion käyneet opiskelijat.
Useiden tieteenalojen välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemusten voimakkuuksissa. Lisäksi havaittiin, että puhtaiden tieteenalojen opiskelijoilla huijarikokemukset olivat tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampia kuin soveltavien tieteenalojen opiskelijoilla. Sen sijaan toisen asteen koulutustaustalla ja tieteenalalla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhdysvaikutusta opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksiin, mikä viittaa siihen, ettei koulutustaustan vaikutus huijarikokemuksiin vaihdellut eri tieteenaloilla.
Ensimmäiseksi tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen koulutustaustan yhteyttä yliopisto-opiskelijoiden huijarikokemuksiin. Toisen asteen koulutustaustaan kuuluivat ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto sekä molemmat tutkinnot suoritettuna kaksoistutkintona tai erikseen. Lisäksi toisen asteen koulutustaustan yhteyksiä huijarisyndrooman kokemuksiin tutkittiin vertaamalla tavallisen lukion ja eliittilukion käyneiden yliopisto-opiskelijoiden huijarikokemuksia. Seuraavaksi tutkimuksessa selvitettiin yliopiston tieteenalojen välisiä eroja opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksissa. Tieteenalakohtaisen jaon lisäksi tieteenaloja ryhmiteltiin koviin, pehmeisiin, puhtaisiin ja soveltaviin tieteisiin. Viimeiseksi tutkimuksessa selvitettiin koulutustaustan ja tieteenalan yhdysvaikutusta yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksiin.
Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2022 suomalaisten yliopistojen opiskelijoilta kerättyä kyselyaineistoa (n = 4994). Aineistoa analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin IBM SPSS Statistics 29 -tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että luonnontieteellisillä, yhteiskuntatieteellisillä ja kasvatustieteellisillä aloilla ammatillisen tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla huijarikokemukset olivat tilastollisesti merkitsevästi vähäisempiä kuin ylioppilastutkinnon tai molemmat toisen asteen tutkinnot suorittaneilla opiskelijoilla. Koko aineistoa tarkasteltaessa toisen asteen koulutustaustan ja huijarikokemusten välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että eliittilukion käyneet opiskelijat kokivat tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampia huijarikokemuksia kuin tavallisen lukion käyneet opiskelijat.
Useiden tieteenalojen välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemusten voimakkuuksissa. Lisäksi havaittiin, että puhtaiden tieteenalojen opiskelijoilla huijarikokemukset olivat tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampia kuin soveltavien tieteenalojen opiskelijoilla. Sen sijaan toisen asteen koulutustaustalla ja tieteenalalla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhdysvaikutusta opiskelijoiden huijarisyndrooman kokemuksiin, mikä viittaa siihen, ettei koulutustaustan vaikutus huijarikokemuksiin vaihdellut eri tieteenaloilla.