Uskonnollisuuden muutos rippikoulussa : Nuorten näkemyksiä
Hotti, Mari (2026-02-18)
Uskonnollisuuden muutos rippikoulussa : Nuorten näkemyksiä
Hotti, Mari
(18.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022014878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022014878
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on nuorten näkemykset rippikoulun myötä tapahtuneista muutoksista heidän omassa uskonnollisuudessaan. Muutoksia tarkastellaan Glockin ja Starkin 1960-luvulla kehittämien uskonnollisuuden ulottuvuuksien avulla. Tässä tutkielmassa keskitytään ulottuvuuksista kahteen: ideologiseen ja rituaaliseen ulottuvuuteen. Rituaalinen ulottuvuus jaetaan vielä tarkemmin uskonnon yksityiseen ja uskonnon julkiseen harjoittamiseen.
Tutkielma on metodologialtaan laadullinen ja sen aineisto on tuotettu haastattelemalla juuri rippikoulun käyneitä nuoria. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Teemoitellusta aineistosta on tyypitelty kolme kuvitteellista katsomuksellista identiteettiä: perinteitä kunnioittava nuori, sosiaalinen nuori ja uskova nuori.
Perinteitä kunnioittavan nuori edustaa perheineen kulttuurikristillisyyttä. Ideologisen ulottuvuuden tasolla nuori jäi hieman pohtimaan rippikoulussa käytyjä keskusteluja. Rituaalisen ulottuvuuden osalta muutoksia ei juurikaan tapahtunut, koska nuorella oli jo entuudestaan kokemusta iltarukouksesta ja seurakunnan kerhoista. Tämä nuori osallistuu isoskoulutukseen, koska se on perheen perinne. Sosiaalinen nuori puolestaan on sekularisaatioita heijasteleva nuori, joka ei usko yliluonnolliseen, mutta on kuitenkin osallistunut rippikouluun, koska kaveritkin osallistuivat. Rippikoulu näyttäytyi tälle nuorelle hauskana paikkana ja positiivinen leirikokemus sai nuoren hakeutumaan isoskoulutukseen ja suunnittelemaan tulevalle leirille osallistavia leikkejä ja sketsejä. Muutokset olivat siis merkittäviä erityisesti uskonnon julkisen harjoittamisen lisääntymisenä. Uskova nuori on kokenut eniten muutoksia, jotka ilmenevät erityisesti ideologisen ulottuvuuden tasolla syvällisenä pohdintana liittyen esimerkiksi Jumalan kolminaisuuteen ja syntien anteeksiantamiseen. Myös uskonnollisuuden yksityinen harjoittaminen on tällä nuorella lisääntynyt: hän rukoilee iltaisin omassa huoneessaan ja lukee aktiivisesti rippikoulusta saamaansa Raamattua. Nuori myös hyödyntää mobiilisovellusta ja somekanavia kristinuskonsa vahvistamisessa. Uskonnon julkinen harjoittaminen ei kuitenkaan tämän nuoren osalta lisääntynyt eikä hän jatka isoskoulutukseen. Kenties leiri näyttäytyi hänelle turhan leikkimielisenä eikä keskittynyt riittävästi uskonnollisiin kysymyksiin.
Tutkielma on metodologialtaan laadullinen ja sen aineisto on tuotettu haastattelemalla juuri rippikoulun käyneitä nuoria. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Teemoitellusta aineistosta on tyypitelty kolme kuvitteellista katsomuksellista identiteettiä: perinteitä kunnioittava nuori, sosiaalinen nuori ja uskova nuori.
Perinteitä kunnioittavan nuori edustaa perheineen kulttuurikristillisyyttä. Ideologisen ulottuvuuden tasolla nuori jäi hieman pohtimaan rippikoulussa käytyjä keskusteluja. Rituaalisen ulottuvuuden osalta muutoksia ei juurikaan tapahtunut, koska nuorella oli jo entuudestaan kokemusta iltarukouksesta ja seurakunnan kerhoista. Tämä nuori osallistuu isoskoulutukseen, koska se on perheen perinne. Sosiaalinen nuori puolestaan on sekularisaatioita heijasteleva nuori, joka ei usko yliluonnolliseen, mutta on kuitenkin osallistunut rippikouluun, koska kaveritkin osallistuivat. Rippikoulu näyttäytyi tälle nuorelle hauskana paikkana ja positiivinen leirikokemus sai nuoren hakeutumaan isoskoulutukseen ja suunnittelemaan tulevalle leirille osallistavia leikkejä ja sketsejä. Muutokset olivat siis merkittäviä erityisesti uskonnon julkisen harjoittamisen lisääntymisenä. Uskova nuori on kokenut eniten muutoksia, jotka ilmenevät erityisesti ideologisen ulottuvuuden tasolla syvällisenä pohdintana liittyen esimerkiksi Jumalan kolminaisuuteen ja syntien anteeksiantamiseen. Myös uskonnollisuuden yksityinen harjoittaminen on tällä nuorella lisääntynyt: hän rukoilee iltaisin omassa huoneessaan ja lukee aktiivisesti rippikoulusta saamaansa Raamattua. Nuori myös hyödyntää mobiilisovellusta ja somekanavia kristinuskonsa vahvistamisessa. Uskonnon julkinen harjoittaminen ei kuitenkaan tämän nuoren osalta lisääntynyt eikä hän jatka isoskoulutukseen. Kenties leiri näyttäytyi hänelle turhan leikkimielisenä eikä keskittynyt riittävästi uskonnollisiin kysymyksiin.
