Yhdistävä vai erottava konflikti? : Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksia Ibero-Amerikan maiden ulkopolitiikassa
Kannisto, Jimi (2026-01-26)
Yhdistävä vai erottava konflikti? : Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksia Ibero-Amerikan maiden ulkopolitiikassa
(26.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022616607
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022616607
Tiivistelmä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan herätti kansainvälistä huomiota ja paheksuntaa niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin. Kaikilla maantieteellisillä ja kulttuurisilla alueilla ei kuitenkaan reagoitu konfliktiin yhtä yhtenäisesti kuin länsimaissa, vaan sota on muodostanut eri jakolinjoja maantieteelliskulttuuristen alueiden sisälläkin. Tämä tutkimus tarkastelee Ukrainan sodan vaikutuksia Ibero-Amerikan maiden ulkopoliittisiin linjauksiin ja yrittää samalla selvittää, ohjaako maiden demokratian taso niiden suhtautumista konfliktiin.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii Barry Buzanin ja Ole Wæverin alueellisen turvallisuuskompleksin teoria, joka painottaa kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä turvallisuuden alueellisen tason ensisijaisuutta. Teoriaa sovelletaan Ibero-Amerikan alueelle ja huomioidaan erityisesti sen maiden keskinäiset dynamiikat sekä suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään.
Tutkimus hyödyntää kahta aineistoa, joita peilataan toisiinsa. Ensimmäinen on Freedom Housen vuoden 2025 maailman valtioiden poliittisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien tasoa kuvaava raportti. Tämä työ keskittyy tarkastelemaan Ibero-Amerikan maiden suoriutumisia raportin asteikolla. Toisena aineistona toimii YK:n yleiskokouksissa aikavälillä 2022-2025 pidetyt Ibero-Amerikan maiden puheet, jotka valikoituvat Freedom Housen raportin suoritusten mukaan ja joita analysoidaan aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella demokraattisimmat maat ovat taipuvaisempia vastustamaan Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa ja vähemmän demokraattiset asettumaan Venäjän puolelle. Ukrainan sodalla ei ole konkreettisia vaikutuksia Ibero-Amerikan alueen sisäisiin tai ulkoisiin dynamiikkoihin. Kansainvälisen järjestyksen kannalta tilanne on epävarmempi: alueen maat nojaavat varsinaisen Yhdysvallat-keskeisyyden sijaan enemmän multilateralismiin. Tämä kasvattaa mahdollisuuksia nousevien valtojen vaikutusvallan kasvuun alueella ja Yhdysvaltojen hegemonia-aseman horjumiseen. Tämä työ liittää Ibero-Amerikan alueen osaksi laajempaa turvallisuuskeskustelua.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii Barry Buzanin ja Ole Wæverin alueellisen turvallisuuskompleksin teoria, joka painottaa kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä turvallisuuden alueellisen tason ensisijaisuutta. Teoriaa sovelletaan Ibero-Amerikan alueelle ja huomioidaan erityisesti sen maiden keskinäiset dynamiikat sekä suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään.
Tutkimus hyödyntää kahta aineistoa, joita peilataan toisiinsa. Ensimmäinen on Freedom Housen vuoden 2025 maailman valtioiden poliittisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien tasoa kuvaava raportti. Tämä työ keskittyy tarkastelemaan Ibero-Amerikan maiden suoriutumisia raportin asteikolla. Toisena aineistona toimii YK:n yleiskokouksissa aikavälillä 2022-2025 pidetyt Ibero-Amerikan maiden puheet, jotka valikoituvat Freedom Housen raportin suoritusten mukaan ja joita analysoidaan aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella demokraattisimmat maat ovat taipuvaisempia vastustamaan Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa ja vähemmän demokraattiset asettumaan Venäjän puolelle. Ukrainan sodalla ei ole konkreettisia vaikutuksia Ibero-Amerikan alueen sisäisiin tai ulkoisiin dynamiikkoihin. Kansainvälisen järjestyksen kannalta tilanne on epävarmempi: alueen maat nojaavat varsinaisen Yhdysvallat-keskeisyyden sijaan enemmän multilateralismiin. Tämä kasvattaa mahdollisuuksia nousevien valtojen vaikutusvallan kasvuun alueella ja Yhdysvaltojen hegemonia-aseman horjumiseen. Tämä työ liittää Ibero-Amerikan alueen osaksi laajempaa turvallisuuskeskustelua.