Pojat ja koulu : Diskurssianalyysi huolenilmauksista julkisessa keskustelussa
Lehto, Susanna (2026-02-11)
Pojat ja koulu : Diskurssianalyysi huolenilmauksista julkisessa keskustelussa
(11.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022616550
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022616550
Tiivistelmä
Mediassa nousee aika-ajoin keskusteluun kysymys kouluympäristön sukupuolittuneisuudesta: miten kouluympäristö näyttäytyy pojille ja suosiiko se tyttöjä. Erityisesti PISA-tutkimusten raporttien julkistamisen jälkeen käydään julkista keskustelua poikien koulumenestyksestä, ja sen suhteesta tyttöjen menestykseen. Keskusteluissa pohditaan syitä sukupuolten koulumenestyseroihin.
Vaikka tutkimusten mukaan merkittävin koulumenetyseroja selittävä tekijä on oppilaan sosioekonominen asema, sukupuolten väliset erot korostuvat PISA-tutkimusten raporteissa ja sen seurauksena myös julkisessa keskustelussa. Sukupuoli nähdään julkisessa keskustelussa tiukasti binaarisena jakona tyttöihin ja poikiin siitä huolimatta, että sukupuolen moninaisuudesta on laajalti tutkimustietoa saatavissa. Binaarisella sukupuolikäsityksellä koulumenestyseroja voidaan jakaa helposti luettaviin tilastoihin, ja näin siitä saadaan kaiken selittävä ilmiö koulumenestyserojen taustalla.
Tutkin tässä tutkimuksessa julkista keskustelua Helsingin Sanomien julkaisuissa vuosina 2020-2025 diskurssianalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostin kolme diskurssia: poikadiskurssi, tasa-arvodiskurssi ja keskustelun muutos -diskurssi. Poika- ja tasa-arvo -diskurssit esitetään tutkimuskirjallisuudessa entuudestaan; keskustelun muutos -diskurssista ei löytynyt aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Kuitenkin keskustelun muutos -diskurssi nousee aineistosta vahvasti esille.
Vaikka tutkimusten mukaan merkittävin koulumenetyseroja selittävä tekijä on oppilaan sosioekonominen asema, sukupuolten väliset erot korostuvat PISA-tutkimusten raporteissa ja sen seurauksena myös julkisessa keskustelussa. Sukupuoli nähdään julkisessa keskustelussa tiukasti binaarisena jakona tyttöihin ja poikiin siitä huolimatta, että sukupuolen moninaisuudesta on laajalti tutkimustietoa saatavissa. Binaarisella sukupuolikäsityksellä koulumenestyseroja voidaan jakaa helposti luettaviin tilastoihin, ja näin siitä saadaan kaiken selittävä ilmiö koulumenestyserojen taustalla.
Tutkin tässä tutkimuksessa julkista keskustelua Helsingin Sanomien julkaisuissa vuosina 2020-2025 diskurssianalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostin kolme diskurssia: poikadiskurssi, tasa-arvodiskurssi ja keskustelun muutos -diskurssi. Poika- ja tasa-arvo -diskurssit esitetään tutkimuskirjallisuudessa entuudestaan; keskustelun muutos -diskurssista ei löytynyt aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Kuitenkin keskustelun muutos -diskurssi nousee aineistosta vahvasti esille.