Muutosjohtaminen tekoälypohjaisten innovaatioiden käyttöönotossa

Abstract

Tekoäly on innovaationa mullistanut liiketoimintaa ja sen on tunnistettu olevan organisaatioille kriittinen teknologia lisäarvon tuottamisessa ja kilpailuedun saavuttamisessa. Tekoälypohjaisten innovaatioiden avulla voidaan parantaa työskentelyn tehokkuutta, tuottavuutta sekä laatua. Tekoälyn käyttöönotto aiheuttaa kuitenkin organisaatioissa myös suuria muutoksia ja haasteita. Uuden teknologian käyttöönotto ei ole pelkkä tekninen haaste vaan merkittävä muutosjohtamisen kysymys. Tekoälyn käyttöönotto vaatii organisaatiolta strategista lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä teknologiset että inhimilliset tekijät. Organisaatioissa suurimmaksi haasteeksi on tunnistettu henkilöstön muutosvastarinta, jota voidaan pyrkiä kääntämään muutosvalmiudeksi muutosjohtamisen avulla. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tunnistaa, millaista muutosjohtamista tekoälypohjaisten innovaatioiden käyttöönotossa tarvitaan. Tutkielmassa keskitytään suomalaisiin B2C-palveluorganisaatioihin. Tutkielman tavoitetta lähestytään neljän tutkimuskysymyksen avulla: 1) Mitä tekoälyteknologioita suomalaisissa B2C-palveluorganisaatioissa käytetään? 2) Mihin tarkoituksiin tekoälyä hyödynnetään suomalaisissa B2C-palveluorganisaatioissa? 3) Millaisia muutoksia ja haasteita tekoälyn käyttöönotto on aiheuttanut organisaatiossa? 4) Millaisia muutosjohtamisen keinoja johto voi käyttää tukeakseen onnistunutta tekoälypohjaisten innovaatioiden käyttöönottoa? Teoreettinen viitekehys esitellään kirjallisuuskatsauksessa muutosjohtamiseen, tekoälypohjaisiin innovaatioihin ja teknologian käyttöönottoon liittyvän kirjallisuuden ja aiemman tutkimuksen pohjalta. Teoriaa täydennetään monitapaustutkimuksena toteuttaen haastattelututkimus suomalaisten B2Cpalveluorganisaatioiden henkilöstö- ja teknologiajohtajille sekä luottamushenkilöille. Haastatteluihin osallistuu yhteensä seitsemän henkilöä kolmesta eri suomalaisesta B2C-palveluorganisaatiosta. Tuloksia analysoidaan temaattisen sekä tapausten välisen analyysin avulla. Tutkielma vahvistaa klassisten muutosjohtamisen mallien olevan relevantteja myös tekoälykontekstissa. Haastatteluissa ilmeni, että suomalaisissa B2C-palveluorganisaatioissa hyödynnetään sekä sisäisesti kehitettyjä että ulkopuolelta palveluna ostettuja tekoälyratkaisuja. Tekoälyn käytön tarkoituksena on parantaa työskentelyn tehokkuutta ja laatua sekä tukea työskentelyä. Käyttöönotto aiheuttaa haasteita, kuten resurssien priorisointi ja tarpeen tunnistaminen, henkilöstömuutokset kuten muutosneuvottelut ja osaamisen kohdantaongelma, henkilöstön reaktiot ml. muutosvastarinta sekä johdon haasteet. Keskeisinä löydöksenä muutosjohtamisen keinoina tekoälypohjaisten innovaatioiden käyttöönotossa toimivat viestintä, muutosagentit, ylimmän johdon roolin tunnistaminen ja täyttäminen, henkilöstön osallistaminen, koulutus ja kyvykkyydet organisaatiossa sekä kokeileva kulttuuri. Tämä tutkielma tuo suomalaiseen B2C- ja tekoälykontekstiin aiemmassa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa esiteltyjä muutosjohtamisen keinoja. Tutkielma tarjoaa ymmärrystä tekoälyn hyödyntämisestä, teknologian käyttöönoton aiheuttamista muutoksista ja haasteista sekä toimivista muutosjohtamisen keinoista. Johtopäätöksissä esitellään käytännön suositukset ylimmälle johdolle. Tutkielman rajauksena keskitytään henkilöstön muutosjohtamiseen suomalaisissa B2C-palveluorganisaatioissa tekoälyn teknisen käyttöönottoon tai teknologian kehittämisen sijaan. Rajoituksena tutkielmassa ei ole kuultu henkilöstöä, vaan ylintä johtoa. Jatkotutkimusehdotuksena on toteuttaa tutkimus useammassa organisaatiossa ja haastatella ylimmän johdon lisäksi keskijohtoa ja henkilöstöä.