KUKA SAA KILPAILLA HUIPPU-URHEILUSSA? : Oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja inkluusio transsukupuolisten naisurheilijoiden kelpoisuusvaatimuksissa
Saarinen, Satu (2026-01-23)
KUKA SAA KILPAILLA HUIPPU-URHEILUSSA? : Oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja inkluusio transsukupuolisten naisurheilijoiden kelpoisuusvaatimuksissa
(23.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026030417779
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026030417779
Tiivistelmä
Urheilujärjestelmän ytimessä on tällä hetkellä kysymys siitä, missä määrin, miten ja miksi transsukupuoliset naisurheilijat tulisi sisällyttää huippu-urheiluun. Julkisessa keskustelussa aihetta on käsitelty ennen kaikkea transnaisurheilijoiden mahdollisen suorituskyvyllisen etulyöntiaseman näkökulmasta. Tämä ajatus on herättänyt vaatimusta urheilujärjestelmän arvosopimusreflektiolle eli oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja inkluusion uudelleenmäärittämiselle. Pohjimmiltaan kyse on konservatismin ja liberalismin yhteentörmäyksestä sekä poliittisen vaikutusvallan kasvusta urheilujärjestelmässä.
Arvosopimusreflektio on jo käynnistynyt, sillä useat kansainväliset lajiliitot ovat julkaisseet kelpoisuusvaatimuksensa transsukupuolisille naisurheilijoille. Ongelmana on kuitenkin edelleen yhteisymmärryksen puute siitä, miten urheilujärjestelmän keskeiset arvot tulisi urheilussa järjestää. Tutkielman tavoitteena onkin muodostaa kahdentoista kansainvälisen lajiliiton kelpoisuusvaatimusten pohjalta periaatteet, joiden mukaan urheilujärjestelmä toimii. Periaatteet pohjautuvat John Rawlsin (1971) oikeudenmukaisuusteoriaan, Stanley Cohenin (2011) teoriaan moraalipaniikista sekä Niklas Luhmannin (1997) teoriaan inkluusiosta. Periaatteiden muodostamisen jälkeen ne järjestetään Jon Piken (2021) metodin avulla tärkeysjärjestykseen.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ole antaa absoluuttista ratkaisua transnaisurheilijoiden inkluusiolle, vaan tarjota ne raamit, joiden sisältä tilannetta tällä hetkellä tarkastellaan. Muodostettujen periaatteiden ja järjestyksen mukaan reilu peli on ensisijaista ja transsukupuolisten naisurheilijoiden inkluusion salliminen on hyvin rajallista ja ehdollista. Periaate transnaisurheilijoiden inkluusiolle naisten sarjaan huippu-urheilussa on kuitenkin yhä olemassa, vaikkakin viitteitä sen poistamiselle on havaittavissa. Tutkimuksessa huomataan, kuinka tilanne ei ole yksiselitteinen. Urheilumaailmaa kutkuttava kysymys koskettaa perustavanlaatuisesti ihmisten käsityksiä muutoksesta, sukupuolesta sekä yhteiskunnallisesta ekskluusiosta.
Arvosopimusreflektio on jo käynnistynyt, sillä useat kansainväliset lajiliitot ovat julkaisseet kelpoisuusvaatimuksensa transsukupuolisille naisurheilijoille. Ongelmana on kuitenkin edelleen yhteisymmärryksen puute siitä, miten urheilujärjestelmän keskeiset arvot tulisi urheilussa järjestää. Tutkielman tavoitteena onkin muodostaa kahdentoista kansainvälisen lajiliiton kelpoisuusvaatimusten pohjalta periaatteet, joiden mukaan urheilujärjestelmä toimii. Periaatteet pohjautuvat John Rawlsin (1971) oikeudenmukaisuusteoriaan, Stanley Cohenin (2011) teoriaan moraalipaniikista sekä Niklas Luhmannin (1997) teoriaan inkluusiosta. Periaatteiden muodostamisen jälkeen ne järjestetään Jon Piken (2021) metodin avulla tärkeysjärjestykseen.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ole antaa absoluuttista ratkaisua transnaisurheilijoiden inkluusiolle, vaan tarjota ne raamit, joiden sisältä tilannetta tällä hetkellä tarkastellaan. Muodostettujen periaatteiden ja järjestyksen mukaan reilu peli on ensisijaista ja transsukupuolisten naisurheilijoiden inkluusion salliminen on hyvin rajallista ja ehdollista. Periaate transnaisurheilijoiden inkluusiolle naisten sarjaan huippu-urheilussa on kuitenkin yhä olemassa, vaikkakin viitteitä sen poistamiselle on havaittavissa. Tutkimuksessa huomataan, kuinka tilanne ei ole yksiselitteinen. Urheilumaailmaa kutkuttava kysymys koskettaa perustavanlaatuisesti ihmisten käsityksiä muutoksesta, sukupuolesta sekä yhteiskunnallisesta ekskluusiosta.