Vertikaalisesta vallasta horisontaaliseen valtaan : Miten teknologiajätit haastavat käsityksiä valtiollisesta vallasta ja digitaalisista oikeuksista

Abstract

Digitalisaatio on haastanut perinteisiä käsityksiä poliittisesta vallasta ja oikeuksien toteutumisesta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan digitaalisessa yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta vertikaalisesta vallasta horisontaaliseen valtaan. Perinteisesti vertikaalinen valta kuvaa valtasuhdetta hallinnon ja kansalaisten välillä, mutta teknologiajättien vallankäyttö asettuu horisontaaliseen valtaan, jossa vallankäyttö tapahtuu suoraan yksilöiden ja yritystoimijoiden välillä. Tutkielman keskiössä on kysymys siitä, miten teknologiajätit Google ja Meta vaikuttavat digitaalisen yhteiskunnan valtasuhteisiin ja täten vaikuttavat yksilöiden digitaalisiin oikeuksiin. Lisäksi työssä tutkitaan miten Euroopan unioni pyrkii vastamaan teknologiajättien valta-asemaan sääntelyn avulla. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen. 1. Miten teknologiajätit haastavat valtiollista valtaa digitaalisten oikeuksien kautta? ja 2. Miten Euroopan unionin digisääntely pyrkii vastaamaan teknologiajättien valta-asetelmaan ja turvaamaan digitaalisten oikeudet? Näihin tutkimuskysymyksiin vastataan tutkimalla Googlen ja Metan käyttöehtoja ja Euroopan unionin sääntelykehitystä. Teoreettinen viitekehys rakentuu kolmesta paradigmasta, jotka ovat Lex Digitalis, valtiokeskeinen paradigma ja digitaalisten oikeuksien paradigma. Lex Digitalis edustaa valtiotonta normijärjestystä, valtiokeskeinen paradigma korostaa julkisen sääntelyn paluuta ja niiden väliin jäävä digitaalisten oikeuksien paradigma on arvopohjainen hybridimalli. Tutkimuksen menetelmänä on paradigmaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla vertaillaan digitaalisten oikeuksien määrittelyä ja toteutumista julkisen ja yksityisen vallan näkökulmasta. Tutkielman lopputulokset osoittavat, että digitaalisten oikeuksien toteutuminen on yhä riippuvaisempaa yksityisten alustojen ehdoista, vaikka EU pyrkii sääntelyllään vahvistamaan perusoikeuksia ja rajoittamaan alustojen valtaa. Digitaalinen vallankäyttö ja oikeuksien toteutuminen ei ole yksiselitteisesti joko yksityisen tai julkisen toimijan hallinnassa, vaan rakentuu useiden rinnakkaisten normatiivisten järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus nostaa esiin vallan ja legitimiteetin uudelleenjaon digitaalisessa yhteiskunnassa sekä julkisen ja yksityisen norminmuodostuksen rajapinnat. Tutkielma tarjoaa ajankohtaista tietoa digitaalisen sääntelyn kehityksestä ja teknologiajättien vallan vaikutuksista yksilöiden oikeuksiin sekä antaa eväitä jatkotutkimukselle digitaalisen valtiosääntöistymisen ja globaalin sääntelyvallan kysymyksiä.