Kun oppilas kohtaa kriisin: opettajien kokemuksia kriisitilanteiden kohtaamisesta koulun arjessa
Salminen, Vilma (2026-02-13)
Kun oppilas kohtaa kriisin: opettajien kokemuksia kriisitilanteiden kohtaamisesta koulun arjessa
(13.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026030417823
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026030417823
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opettajien kokemuksia kohdata oppilaan elämässä tapahtuvia kriisitilanteita koulussa. Tutkimuksella on tarkoitus tehdä kriisin käsittelyä aiheena näkyväksi ja saada lisää tietoa opettajien kokemuksista. Oppilaiden elämässä tapahtuvat kriisitilanteet jaettiin jo tutkimuksen teoreettisessa taustassa kolmeen yläteemaan, joita olivat yhteiskunnalliset kriisit, koulun sisäiset kriisit ja oppilaan henkilökohtaisen elämän kriisit. Kolmijakoisuuden avulla voidaan havainnollistaa eri tasoilla tapahtuvia kriisitilanteita, joihin opettajilta edellytetään erilaista osaamista ja toimintatapoja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin kuutta (6) perusopetuksen opettajaa. Aineistonkeruussa käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka toteutettiin etäyhteyden avulla. Aineiston käsittely toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina.
Opettajat kertoivat kokemuksiaan oppilaiden erilaisten kriisitilanteiden käsittelystä koulussa. Kriisitilanteet olivat vaatineet opettajilta nopeaa reagointia, uusia toimintatapoja ja vahvaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Samalla opettajan rooli kriisitilanteissa on muuttunut perinteisestä pedagogisesta opetustehtävästä emotionaalisesti oppilaan hyvinvointia kannattelevaan tukijan rooliin. Opettajat toimivat kriisitilanteissa pääasiassa intuitiivisesti oman persoonan ja henkilökohtaisen elämänkokemuksen, sekä aiemman työkokemuksen perusteella. Osa opettajista koki oppilaiden kriisitilanteiden käsittelyn erittäin kuormittavana, kun taas osa koki kriisitilanteiden olevan omaa ammatillista toimijuutta kehittäviä tilanteita. Kaikki opettajat kokivat, että olisivat kaivanneet kriisitilanteisiin enemmän tukea koulun rehtorilta, moniammatillisen yhteistyön piiristä tai koulutuksesta.
Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tuomalla aihetta näkyvämmäksi opettajankoulutuksessa tai tarkasteltaessa koulun kriisivalmiutta. Tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon opettajan työpaikkaa, organisaatiota tai tarkempaa työtehtävää. Jatkotutkimuksissa mielenkiintoista olisi saada lisää yleistettävämpää tietoa esimerkiksi työtehtävien tai työpaikan vaikutuksista opettajien kokemuksiin ja valmiuksiin kohdata oppilaan kriisitilanteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin kuutta (6) perusopetuksen opettajaa. Aineistonkeruussa käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka toteutettiin etäyhteyden avulla. Aineiston käsittely toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina.
Opettajat kertoivat kokemuksiaan oppilaiden erilaisten kriisitilanteiden käsittelystä koulussa. Kriisitilanteet olivat vaatineet opettajilta nopeaa reagointia, uusia toimintatapoja ja vahvaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Samalla opettajan rooli kriisitilanteissa on muuttunut perinteisestä pedagogisesta opetustehtävästä emotionaalisesti oppilaan hyvinvointia kannattelevaan tukijan rooliin. Opettajat toimivat kriisitilanteissa pääasiassa intuitiivisesti oman persoonan ja henkilökohtaisen elämänkokemuksen, sekä aiemman työkokemuksen perusteella. Osa opettajista koki oppilaiden kriisitilanteiden käsittelyn erittäin kuormittavana, kun taas osa koki kriisitilanteiden olevan omaa ammatillista toimijuutta kehittäviä tilanteita. Kaikki opettajat kokivat, että olisivat kaivanneet kriisitilanteisiin enemmän tukea koulun rehtorilta, moniammatillisen yhteistyön piiristä tai koulutuksesta.
Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tuomalla aihetta näkyvämmäksi opettajankoulutuksessa tai tarkasteltaessa koulun kriisivalmiutta. Tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon opettajan työpaikkaa, organisaatiota tai tarkempaa työtehtävää. Jatkotutkimuksissa mielenkiintoista olisi saada lisää yleistettävämpää tietoa esimerkiksi työtehtävien tai työpaikan vaikutuksista opettajien kokemuksiin ja valmiuksiin kohdata oppilaan kriisitilanteita.