Yhteiskunnallisen luottamuksen ja mediankäytön yhteys salaliittouskomuksiin

Abstract

Salaliittoteoriat ovat selitysmalleja, jotka asettavat yleisesti hyväksytyt käsitykset kyseenalaisiksi ja joissa usein pieni ryhmä vehkeilee valtaväestöltä piilossa saavuttaakseen omia päämääriään. Yhteiskunnallisen epäluottamuksen on osoitettu lisäävän salaliittouskomuksia eri väestönosissa. Ajankohtaiset kriisit, kuten koronapandemia, sodat ja taloudelliset taantumat ovat omiaan vahvistamaan salaliittouskomusten otetta ja lisäämään yhteiskunnallista epäluottamusta. Salaliittouskomusten yleistymistä on selitetty muun muassa erilaisten psykologisten motiivien kautta. Ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve kokea ympäristönsä ennustettavaksi, hallittavaksi ja merkitykselliseksi. Mikäli nämä perustarpeet ovat uhattuna, voivat salaliittouskomukset luoda selitysmalleja, joilla edellä mainitut motiivit tulevat täytetyiksi. Myös virheellisten päättelyrakenteiden on osoitettu lisäävän salaliittomentaliteettia. Tässä tapauksessa aiemmat salaliittouskomukset lisäävät todennäköisyyttä myös muiden salaliittouskomuksen omaksumiselle riippumatta siitä, ovatko uskomukset keskenään yhtenevät tai ristiriitaiset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, onko yhteiskunnallisella luottamuksella ja mediankäytöllä yhteys salaliittouskomuksien voimakkuuteen, sekä onko yhteys samanlainen, mikäli salaliittoteoriat koskevat laadultaan erilaisia teemoja. Salaliittoteoriat jaettiin tutkimuksessa yleisiin salaliittoväitteisiin, sekä rokotteisiin ja Ukrainan sotaan liittyviin väitteisiin. Taustamuuttujina huomioitiin vastaajien ikä, sukupuoli, koulutustaso ja puoluekannatus. Tutkimukseen osallistui 806 osallistujaa ja aineiston keruu suoritettiin netin välityksellä Survey Analytics -kyselyalustalla. Vastaajat rekrytoitiin sosiaalisen median kanavien kautta ja kyselyyn osallistuminen oli kaikille avointa, joskin kysely toteutettiin suomen kielellä, mikä on ymmärrettävästi rajannut suomea osaamattoman väestön tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa havaittiin yhteiskunnallisen luottamuksen olevan yhteydessä vähäisempiin salaliittouskomuksiin kaikissa kolmessa eri salaliittouskomusten tyypissä. Vaihtoehtomedian käyttö oli yhteydessä voimakkaampiin uskomuksiin kaikissa kolmessa salaliittouskomusten tyypissä, mutta sosiaalisella medialla ja perinteisen median kulutuksella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan puoluekannatuksella oli yhteys salaliittouskomuksien ilmenemiseen ja vaihtelua nähtiin myös eri salaliittoteorioiden tyypeissä. Valta Kuuluu Kansalle -puolueen kannatus oli yhteydessä salaliittouskomuksiin kaikissa kolmessa salaliittouskomusten skaalassa. Myös rokotesalaliittouskomusten tapauksessa Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten kannatus oli yhteydessä suurempaan salaliittouskomusten raportointiin. Sen sijaan Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattaminen oli yhteydessä vähäisempiin Ukrainan sotaa koskeviin salaliittouskomuksiin. Tässä tutkimuksessa miehillä ilmeni vähemmän salaliittouskomuksia kaikissa kolmessa salaliittouskomusten tyypissä. Myös ammattikoulun ja alemman korkeakoulun suorittaminen oli yhteydessä suurempaan salaliittouskomusten raportointiin rokotteisiin liittyvien ja yleisten salaliittoteorioiden tapauksessa Salaliittouskomusten ilmentymistä ja tähän vaikuttavia tekijöitä on tutkittu viime vuosina aiempaa enemmän, mutta tutkimusta tarvitaan edelleen lisää. Salaliittoteoriat nakertavat yhteiskunnallista luottamusta ja aiheuttavat näin enenevissä määrin epäluottamusta valtarakenteisiin ja yhteiskunnalliseen järjestykseen.