Toivon eri muotojen ja maailmankuvan ekologisuuden yhteydet ympäristötoimintaan

Abstract

Toivo on merkityksellinen osa ihmisen kokemusmaailmaa ja sitä voi pitää tärkeänä toimintaan motivoivana tekijänä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksella maailmankuvan ekologisuuden ja neljän eri toivon muodon (kognitiivisen toivon, sosiaalisen toivon, hengellisen toivon, ja emotionaalisen toivon) yhteyksiä neljään eri ympäristötoiminnan muotoon (elämäntapojen ekologisuus, yhteiskunnan ympäristötoimiin suhtautuminen, vaikuttamisvalmius ja arvio aktivismin tehokkuudesta). Vastaajat (N = 522) kerättiin sosiaalisen median, sähköpostilistojen ja omien verkostojeni kautta. Yleisissä lineaarisissa malleissa havaittiin, että maailmankuvan ekologisuus oli merkittävin kaikkia ympäristötoiminnan muotoja selittävä tekijä. Sosiaalisella toivolla oli positiivinen yhteys kaikkiin ympäristötoiminnan muotoihin, kognitiivisella toivolla havaittiin positiivinen yhteys ja emotionaalisella toivolla negatiiviinen yhteys arvioon aktivismin tehokkuudesta. Sosiaalisella toivolla ja maailmankuvan ekologisuudella havaittiin yhteisvaikutus elämäntapojen ekologisuuteen ja yhteiskunnan ympäristötoimiin suhtautumiseen siten, että sosiaalisen toivon merkitys valmiudelle sitoutua ympäristötoimiin oli sitä suurempi, mitä vähemmän ekologinen maailmankuva vastaajalla oli. Toivon merkitys ihmisten ympäristötoimintaa motivoivana tekijänä näyttäytyy maailmankuvan ekologisuuden rinnalla vähäiseltä. Ympäristötoiminnan tutkimuksessa tulisi keskittyä enemmän maailmankuvan ekologisuuden rakentumiseen.