Neonatal neural correlates of behavioural inhibition as opposed to exuberance in early childhood
Järvinen, Venla (2026-02-19)
Neonatal neural correlates of behavioural inhibition as opposed to exuberance in early childhood
(19.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319744
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319744
Tiivistelmä
The aim of this thesis was to study associations of certain neural structures with a temperament trait, behavioural inhibition (BI). BI is characterised by sensitivity to novel stimuli and tendency to avoid them, and this can be identified in early childhood. Research shows that high BI is associated with an increased risk of psychiatric disorders, especially social anxiety disorder. To date, no studies on BI have been published with MR imaging in infancy. The regions of interest in this study were amygdala, hippocampus, caudate nucleus, and striatum, based on the previous research.
The participants were 76 children belonging to the FinnBrain birth cohort. MRI scans were performed in infancy, and the assessment of child BI vs. exuberance was conducted at 30 months of age with an episode of the Lab-TAB Preschool version. Child BI was also measured with the Shyness scale of the ECBQ Short Form, which was filled out by both parents when the child was 24 months old. The analyses were performed both with BI as a categorical (highest 15th percentile) and as a continuous variable. Associations between unilateral brain structures and categorical observed child BI were examined using ANOVA. Pearson and Spearman correlations were used to examine the associations between unilateral brain structures and continuous observed child BI and parent-reported BI.
No associations were found between categorical higher observed BI and volumes of brain structures. Continuous higher BI at 30 months was associated with larger neonatal right amygdala and larger right caudate, and father-assessed higher BI was linked with larger right amygdala. However, these correlations did not remain statistically significant after multiple comparisons correction. Further research with larger samples, multimodal imaging and behavioral assessment is needed to investigate early neurobiology of BI. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aivojen tiettyjen rakenteiden yhteyttä yhteen temperamenttipiirteeseen, estyneisyyteen (behavioural inhibition). Estyneisyyteen liittyy herkkyys uusille ärsykkeille ja taipumus välttää niitä, ja piirre
voidaan tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tutkimukset osoittavat, että korkea estyneisyys on yhteydessä korkeampaan psyykkisten häiriöiden riskiin, erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelon osalta. Tähän mennessä ei ole julkaistu tutkimuksia, joissa olisi tutkittu estyneisyyttä MRI-kuvantamisen avulla jo vauvaiässä. Tämän tutkimuksen kohteena olivat aiempiin tutkimuksiin perustuen amygdala, hippokampus, häntätumake ja aivojuovio.
Tutkimuksen osallistujina oli 76 FinnBrain-syntymäkohorttiin kuuluvaa lasta. Kuvantaminen tehtiin vauvaiässä, ja lapsen temperamenttihavainnointi (estyneisyys vs. innostuneisuus) suoritettiin 30 kuukauden iässä käyttämällä yhtä episodia Lab-TAB Preschool version -menetelmästä. Molemmat vanhemmat täyttivät myös lapsen temperamenttia koskevan kyselylomakkeen lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen. Tilastollisissa analyyseissä estyneisyyttä käytettiin sekä kategorisena (ylin 15. persentiili) ja jatkuvana muuttujana. Unilateraalisten aivoalueiden ja kategorisen havainnoidun estyneisyyden yhteyksiä tarkasteltiin ANOVA:n avulla. Unilateraalisten aivoalueiden ja jatkuvan havainnoidun estyneisyyden yhteyksiä sekä aivoalueiden ja vanhemman raportoiman estyneisyyden yhteyksiä tarkasteltiin puolestaan Pearsonin ja Spearmanin
korrelaatiokertoimien avulla.
Tarkasteltujen aivoalueiden ja kategorisena muuttujana käytetyn korkeamman havainnoidun estyneisyyden välillä ei havaittu yhteyksiä. Jatkuvana muuttujana tarkasteltu korkeampi havainnoitu estyneisyys oli yhteydessä sekä suurempaan oikeanpuoleiseen amygdalaan että suurempaan oikeanpuoleiseen häntätumakkeeseen vauvaiässä. Lisäksi havaittiin, että korkeampi isän arvioima estyneisyys oli yhteydessä suurempaan oikeanpuoleiseen amygdalaan. Havaitut korrelaatiot eivät kuitenkaan säilyneet tilastollisesti merkitsevinä monivertailukorjausten jälkeen. Aiheesta tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimusta suuremmilla otoksilla ja multimodaalista kuvantamista sekä käyttäytymisen havainnointia hyödyntäen.
The participants were 76 children belonging to the FinnBrain birth cohort. MRI scans were performed in infancy, and the assessment of child BI vs. exuberance was conducted at 30 months of age with an episode of the Lab-TAB Preschool version. Child BI was also measured with the Shyness scale of the ECBQ Short Form, which was filled out by both parents when the child was 24 months old. The analyses were performed both with BI as a categorical (highest 15th percentile) and as a continuous variable. Associations between unilateral brain structures and categorical observed child BI were examined using ANOVA. Pearson and Spearman correlations were used to examine the associations between unilateral brain structures and continuous observed child BI and parent-reported BI.
No associations were found between categorical higher observed BI and volumes of brain structures. Continuous higher BI at 30 months was associated with larger neonatal right amygdala and larger right caudate, and father-assessed higher BI was linked with larger right amygdala. However, these correlations did not remain statistically significant after multiple comparisons correction. Further research with larger samples, multimodal imaging and behavioral assessment is needed to investigate early neurobiology of BI.
voidaan tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tutkimukset osoittavat, että korkea estyneisyys on yhteydessä korkeampaan psyykkisten häiriöiden riskiin, erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelon osalta. Tähän mennessä ei ole julkaistu tutkimuksia, joissa olisi tutkittu estyneisyyttä MRI-kuvantamisen avulla jo vauvaiässä. Tämän tutkimuksen kohteena olivat aiempiin tutkimuksiin perustuen amygdala, hippokampus, häntätumake ja aivojuovio.
Tutkimuksen osallistujina oli 76 FinnBrain-syntymäkohorttiin kuuluvaa lasta. Kuvantaminen tehtiin vauvaiässä, ja lapsen temperamenttihavainnointi (estyneisyys vs. innostuneisuus) suoritettiin 30 kuukauden iässä käyttämällä yhtä episodia Lab-TAB Preschool version -menetelmästä. Molemmat vanhemmat täyttivät myös lapsen temperamenttia koskevan kyselylomakkeen lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen. Tilastollisissa analyyseissä estyneisyyttä käytettiin sekä kategorisena (ylin 15. persentiili) ja jatkuvana muuttujana. Unilateraalisten aivoalueiden ja kategorisen havainnoidun estyneisyyden yhteyksiä tarkasteltiin ANOVA:n avulla. Unilateraalisten aivoalueiden ja jatkuvan havainnoidun estyneisyyden yhteyksiä sekä aivoalueiden ja vanhemman raportoiman estyneisyyden yhteyksiä tarkasteltiin puolestaan Pearsonin ja Spearmanin
korrelaatiokertoimien avulla.
Tarkasteltujen aivoalueiden ja kategorisena muuttujana käytetyn korkeamman havainnoidun estyneisyyden välillä ei havaittu yhteyksiä. Jatkuvana muuttujana tarkasteltu korkeampi havainnoitu estyneisyys oli yhteydessä sekä suurempaan oikeanpuoleiseen amygdalaan että suurempaan oikeanpuoleiseen häntätumakkeeseen vauvaiässä. Lisäksi havaittiin, että korkeampi isän arvioima estyneisyys oli yhteydessä suurempaan oikeanpuoleiseen amygdalaan. Havaitut korrelaatiot eivät kuitenkaan säilyneet tilastollisesti merkitsevinä monivertailukorjausten jälkeen. Aiheesta tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimusta suuremmilla otoksilla ja multimodaalista kuvantamista sekä käyttäytymisen havainnointia hyödyntäen.