"Eurooppalaista käytöstä" : Menneisyyden painolastista eurooppalaiseen integraatioon: kehystämisen ulottuvuudet Baltian maiden EU-jäsenyysprosessissa 1998-2003
Tuomola, Johan (2026-02-16)
"Eurooppalaista käytöstä" : Menneisyyden painolastista eurooppalaiseen integraatioon: kehystämisen ulottuvuudet Baltian maiden EU-jäsenyysprosessissa 1998-2003
(16.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319654
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319654
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Baltian maiden ja Euroopan komission välistä julkista dialogia itälaajentumisen vuosittaisissa edistymisraporteissa vuosina 1998–2003. Dialogia tarkastellaan kolmen kehyksen kautta, jotka ovat venäläiset vähemmistöt sekä taloudellinen ja poliittishallinnollinen kehitys sekä integraatio.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia millaisin kehystyksin Euroopan komissio kuvasi Baltian maiden kehitystä jäsenyysprosessin kontekstissa. Kehysanalyysin avulla pyritään tunnistamaan ne diskursiiviset rakenteet, joiden kautta raportit määrittelivät poliittisen, taloudellisen ja hallinnollisen edistymisen luonteen sekä millaisin ehdoin Baltian maat esitettiin valmiina liittymään unioniin.
Tutkimuksen primaariaineistona ovat Euroopan komission laatimat vuosittaiset edistymisraportit matkalla kohti jäsenyyttä. Primaariaineiston tukena on käytetty muita 1990- luvun EU:n itälaajentumisen keskeisiä asiakirjoja, kuten esimerkiksi Kööpenhaminan kriteereitä ja Agenda 2000 -asiakirjoja. Tutkielman menetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysiä sekä kehysanalyysia.
Aineiston perusteella Komission edistymisraportit olivat koko arviointijakson ajan sekä kuvailevia että performatiivisia dokumentteja. Ne rakensivat narratiivia, jossa Baltian maat esitettiin matkalla kohti eurooppalaista poliittista yhteisöä, mutta samalla ne määrittelivät ne reunaehdot ja arvopohjan, jonka kautta kyseinen kehitykaari oli mahdollinen. Raportit toimivat keskeisenä osana EU:n laajentumisprosessin normatiivista rakennetta. Ne eivät vain mitanneet edistystä, vaan samalla myös tuottivat sen poliittisen todellisuuden, jota niiden väitettiin arvioivan.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia millaisin kehystyksin Euroopan komissio kuvasi Baltian maiden kehitystä jäsenyysprosessin kontekstissa. Kehysanalyysin avulla pyritään tunnistamaan ne diskursiiviset rakenteet, joiden kautta raportit määrittelivät poliittisen, taloudellisen ja hallinnollisen edistymisen luonteen sekä millaisin ehdoin Baltian maat esitettiin valmiina liittymään unioniin.
Tutkimuksen primaariaineistona ovat Euroopan komission laatimat vuosittaiset edistymisraportit matkalla kohti jäsenyyttä. Primaariaineiston tukena on käytetty muita 1990- luvun EU:n itälaajentumisen keskeisiä asiakirjoja, kuten esimerkiksi Kööpenhaminan kriteereitä ja Agenda 2000 -asiakirjoja. Tutkielman menetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysiä sekä kehysanalyysia.
Aineiston perusteella Komission edistymisraportit olivat koko arviointijakson ajan sekä kuvailevia että performatiivisia dokumentteja. Ne rakensivat narratiivia, jossa Baltian maat esitettiin matkalla kohti eurooppalaista poliittista yhteisöä, mutta samalla ne määrittelivät ne reunaehdot ja arvopohjan, jonka kautta kyseinen kehitykaari oli mahdollinen. Raportit toimivat keskeisenä osana EU:n laajentumisprosessin normatiivista rakennetta. Ne eivät vain mitanneet edistystä, vaan samalla myös tuottivat sen poliittisen todellisuuden, jota niiden väitettiin arvioivan.