Alle 2-vuotiaana sairastettujen toistuvien hengitystieinfektioiden yhteys myöhempään terveyteen
Koponen, Olga (2026-03-02)
Alle 2-vuotiaana sairastettujen toistuvien hengitystieinfektioiden yhteys myöhempään terveyteen
(02.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319682
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319682
Tiivistelmä
Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön aiheena on alle 2-vuotiaana sairastettujen toistuvien hengitystieinfektioiden yhteys myöhempään terveyteen. Opinnäytetyön tarkoituksena on vertailla alle 2-vuotiaana paljon hengitystieinfektioita sairastaneita vähän sairastaneisiin 6,00 – 6,99 vuoden iässä sekä kasvun suhteen 7 vuoden iässä. Ryhmiä vertailtiin astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman käyntidiagnoosien, antibioottien ja hengitettävien kortikosteroidien käytön sekä kasvun ja hengitystieinfektioihin liittyvien toimenpiteiden suhteen. Lisäksi taustatekijöinä tarkasteltiin lasten sukupuolta, sisaruksia sekä äidin koulutusastetta ja sosiaaliluokkaa.
Kyseessä on prospektiivinen kohorttitutkimus, jonka aineisto koostuu Hyvän kasvun avaimet - tutkimukseen osallistuneista lapsista, jotka ovat syntyneet nykyisellä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vuosina 2008-2010. Aineiston koko on 1089 lasta, joista 109 kuului paljon hengitystieinfektioita alle 2-vuotiaana sairastaneisiin ja 980 vähän sairastaneisiin. 7 vuoden kohdalla seurannassa oli mukana 769 – 795 lasta muuttujasta riippuen. Muuttujia tarkasteltiin soveltuvin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä terveyseroja ryhmien välillä 6,00 – 6,99 vuoden iässä. Astman, atooppisen ihottuman ja allergisen nuhan käyntidiagnoosit olivat lähes yhtä yleisiä molemmissa ryhmissä. Hengitettävien kortikosteroidien käyttö oli hieman yleisempää paljon sairastaneissa (11,8 % vs. 7,5 %). Lisäksi muodostettiin astmadiagnoosi tai hengitettävien kortikosteroidin käyttö -yhteismuuttuja. Se oli yleisempi paljon sairastaneissa, joista 12 lapsella eli 14 %:lla oli astmadiagnoosi tai hengitettävän kortikosteroidin käyttöä. Vastaavat luvut vähän sairastaneiden ryhmässä olivat 58 ja 8,2 %. Tilastollisesti merkitsevää eroa tämän muuttujan suhteen ei kuitenkaan saatu.
Antibioottikuurien mediaanimäärä oli molemmissa ryhmissä nolla. Hengitystieinfektioihin liittyviä toimenpiteitä oli tehty vain pienelle osalla koko tutkittavien joukosta. Korva- ja risatoimenpiteet olivat yhtä yleisiä molemmissa ryhmissä. Sivuontelotoimenpiteitä ei oltu tehty kellekään aineiston lapsista. Molempien ryhmien lapset kasvoivat käytännössä täysin samalla tavalla. Pituuden keskiarvo oli 125,5 cm paljon sairastaneiden ryhmässä ja 125,1 cm vähän sairastaneiden ryhmässä. Painon mediaani oli molemmissa ryhmissä 25,0 kg. Painoindeksin mediaani oli paljon sairastaneiden ryhmässä 15,9 ja vähän sairastaneissa 15,8.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella varhaislapsuuden infektiokierteestä kärsineiden lasten terveys ei eroa muiden lasten terveydestä 6 vuoden iässä. Heidän antibioottiensa käyttö väheni muiden lasten tasolle eivätkä astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma olleet heidän joukossaan muita lapsia yleisempiä. Varhaislapsuudessa paljon hengitystieinfektioita sairastaneet myös kasvoivat täysin samalla tavalla kuin muut lapset 7 vuoden iässä.
Lisäksi tämä syventävien opintojen opinnäytetyö sisältää varhaislapsuuden hengitystieinfektioita, astmaa, atooppista ihottumaa ja allergista nuhaa käsittelevän kirjallisuuskatsauksen.
Kyseessä on prospektiivinen kohorttitutkimus, jonka aineisto koostuu Hyvän kasvun avaimet - tutkimukseen osallistuneista lapsista, jotka ovat syntyneet nykyisellä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vuosina 2008-2010. Aineiston koko on 1089 lasta, joista 109 kuului paljon hengitystieinfektioita alle 2-vuotiaana sairastaneisiin ja 980 vähän sairastaneisiin. 7 vuoden kohdalla seurannassa oli mukana 769 – 795 lasta muuttujasta riippuen. Muuttujia tarkasteltiin soveltuvin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä terveyseroja ryhmien välillä 6,00 – 6,99 vuoden iässä. Astman, atooppisen ihottuman ja allergisen nuhan käyntidiagnoosit olivat lähes yhtä yleisiä molemmissa ryhmissä. Hengitettävien kortikosteroidien käyttö oli hieman yleisempää paljon sairastaneissa (11,8 % vs. 7,5 %). Lisäksi muodostettiin astmadiagnoosi tai hengitettävien kortikosteroidin käyttö -yhteismuuttuja. Se oli yleisempi paljon sairastaneissa, joista 12 lapsella eli 14 %:lla oli astmadiagnoosi tai hengitettävän kortikosteroidin käyttöä. Vastaavat luvut vähän sairastaneiden ryhmässä olivat 58 ja 8,2 %. Tilastollisesti merkitsevää eroa tämän muuttujan suhteen ei kuitenkaan saatu.
Antibioottikuurien mediaanimäärä oli molemmissa ryhmissä nolla. Hengitystieinfektioihin liittyviä toimenpiteitä oli tehty vain pienelle osalla koko tutkittavien joukosta. Korva- ja risatoimenpiteet olivat yhtä yleisiä molemmissa ryhmissä. Sivuontelotoimenpiteitä ei oltu tehty kellekään aineiston lapsista. Molempien ryhmien lapset kasvoivat käytännössä täysin samalla tavalla. Pituuden keskiarvo oli 125,5 cm paljon sairastaneiden ryhmässä ja 125,1 cm vähän sairastaneiden ryhmässä. Painon mediaani oli molemmissa ryhmissä 25,0 kg. Painoindeksin mediaani oli paljon sairastaneiden ryhmässä 15,9 ja vähän sairastaneissa 15,8.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella varhaislapsuuden infektiokierteestä kärsineiden lasten terveys ei eroa muiden lasten terveydestä 6 vuoden iässä. Heidän antibioottiensa käyttö väheni muiden lasten tasolle eivätkä astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma olleet heidän joukossaan muita lapsia yleisempiä. Varhaislapsuudessa paljon hengitystieinfektioita sairastaneet myös kasvoivat täysin samalla tavalla kuin muut lapset 7 vuoden iässä.
Lisäksi tämä syventävien opintojen opinnäytetyö sisältää varhaislapsuuden hengitystieinfektioita, astmaa, atooppista ihottumaa ja allergista nuhaa käsittelevän kirjallisuuskatsauksen.