We are Between Migrants and Finnish Culture: Educators and Diversity in Finnish Education for Adult Migrants

Abstract

This dissertation examines the social construction of diversity in Finnish education for adult migrants’ integration. The study focuses on the educators who work in basic education for adults, integration training and liberal adult education. It asks: 1) how the educators of adult migrants construct diversity emerging from their everyday interactions with their students, 2) how their position is reflected in their accounts of diversity, and 3) what means the concepts of intersectionality and superdiversity offer for the analysis. The interdisciplinary nature of the study is based on the study of religion, gender studies, and migration studies.

The research material consists of interviews. Due to the COVID-19 pandemic, the interviews were conducted on the Zoom Meetings online platform. In the spring of 2021, sixteen educators participated in thematic interviews that were supplemented with the prompt interview method: quotations from the core curricula of the education were presented, on which the educators were asked to reflect and comment. Two focus group discussions were organized as a follow-up in the spring of 2022. The focus group participants had all attended the individual interviews. The core curricula, together with other relevant authoritative documents, serve as the background material for analysis.

The theoretical framework of the study is an assembly of intersectionality, superdiversity, and affect theory. As intersectionality marks the meeting-point of social differences, such as gender, race, religion, and education, it forms the foundation for understanding diversity as a socially constructed concept and something that is connected to power relations. Superdiversity shifts the focus to the effects of international migration on contemporary societies, including the different types of migration, local services, and community responses. Affect theory steers attention towards emotional engagement, through which educators make their accounts of diversity.

The study exhibits that the educators’ constructions of diversity are often stereotypical categorizations of migrants as women/mothers, Muslims, and forced migrants. These accounts are grounded in a complex position in which educators navigate their personal values and commitments, structures of migrant integration, and encounters with their students. The structures of integration foster labor market-driven diversity that problematizes Muslim migrants and may even contribute to the racializing of migrants. Simultaneously, the structural framework of education does not adequately support educators when encountering matters affecting their students’ lives, such as racism or past traumas. These are not merely issues of knowledge and resources, but also emotional and personal engagement.

Based on the finding of the educators’ intricate position as civil servants, this study calls for attention to the structures and policies of migrant integration: the funding of labor market education reinforces the labor market logic of the education, while narrowing the understanding of diversity. Educational structures all around need to incorporate anti-racist and trauma-informative practices to better support both educators and students.

<b>Me ollaan maahanmuuttajien ja suomalaisen kulttuurin välissä: Kouluttajat ja moninaisuus suomalaisissa aikuisten maahan muuttaneiden koulutuksissa</b>

Tämä väitöskirja tarkastelee moninaisuuden sosiaalista rakentumista aikuisten maahan muuttaneiden kotoutumista edistävissä koulutuksissa Suomessa. Tutkimus keskittyy kouluttajiin, jotka työskentelevät aikuisten perusopetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa ja vapaan sivistystyön koulutuksessa. Tutkimus kysyy, 1) kuinka aikuisten maahan muuttaneiden kouluttajat rakentavat sitä moninaisuutta, joka kumpuaa arkipäivän kohtaamisista opiskelijoiden kanssa, 2) miten heidän positionsa heijastuu moninaisuutta koskeviin käsityksiin, sekä 3) mitä välineitä superdiversiteetin ja intersektionaalisuuden käsitteet tarjoavat moninaisuuden tarkasteluun.

Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista. COVID-19-pandemian vuoksi haastattelut toteutettiin Zoom Meetings -verkkokokousohjelmassa. Keväällä 2021 kuusitoista kouluttajaa osallistui teemahaastatteluihin, joissa hyödynnettiin virikemenetelmää: koulutuksia koskevista opetussuunnitelman perusteista esitettiin sitaatteja, joita kouluttajia pyydettiin reflektoimaan ja kommentoimaan. Haastattelujen jatkoksi keväällä 2022 järjestettiin kaksi fokusryhmäkeskustelua, johon kutsuttiin aiemmin yksilöhaastatteluihin osallistuneita kouluttajia. Opetussuunnitelmien perusteet ovat muiden viranomaisdokumenttien tavoin taustoittavaa tutkimusmateriaalia.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu intersektionaalisuuden ja super-diversiteetin käsitteistä sekä affektiteoriasta. Kiinnittäessään huomiota sosiaalisten erontekojen, kuten sukupuolen, rodun, uskonnon ja koulutuksen, kohtaamispisteisiin, intersektionaalisuus on lähtökohta moninaisuuden ymmärtämiseen sosiaalisesti rakentuneena ja valtasuhteisiin kiinnittyneenä käsitteenä. Superdiversiteetti siirtää huomion kansainvälisen maahanmuuton vaikutuksiin nyky-yhteiskunnissa, mukaan lukien maahanmuuton eri tyypit sekä niihin liittyvät paikalliset palveluratkaisut ja yhteisöjen vastaukset. Affektiteoria ohjaa huomioimaan emotionaalisen kiinnittyneisyyden, joka myötävaikuttaa opettajien moninaisuutta koskevien käsitysten muodostumiseen.

Tutkimus osoittaa, että kouluttajien konstruoiman moninaisuuden taustalla ovat usein stereotyyppiset kategorisoinnit maahan muuttaneista naisina/äiteinä, muslimeina ja pakkomuuttajina. Nämä kuvaukset perustuvat kompleksiseen positioon, josta käsin kouluttajat navigoivat henkilökohtaisten arvojen ja sitoumusten, kotoutumisen rakenteiden, ja opiskelijoiden kohtaamisen välillä. Kotoutumisen rakenteet edistävät työmarkkinalähtöistä moninaisuutta, joka problematisoi maahan muuttaneet muslimit, ja saattaa myötävaikuttaa maahan muuttaneiden rodullistamiseen. Samalla koulutusten rakenteelliset puitteet eivät riittävästi tue kouluttajia heidän kohdatessaan opiskelijoiden elämäntilanteisiin vaikuttavia ilmiöitä, kuten rasismia tai traumataustaa. Kyse ei ole pelkästään tiedosta ja resursseista, vaan myös emotionaalisesta ja henkilökohtaisesta sitoumuksesta.

Perustuen tulokseen kouluttajien monisyiseen positioon viranomaisina tämä tutkimus peräänkuuluttaa huomion kiinnittämistä kotoutumispolitiikkaan ja sen rakenteisiin: työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitus vahvistaa koulutuksen työ-markkinalogiikkaa kaventaen samalla ymmärrystä moninaisuudesta. Antirasistisia ja traumainformatiivisia lähestymistapoja tulee sisällyttää läpileikkaavasti koulutuksen rakenteisiin, jotta ne tukevat paremmin sekä kouluttajia että opiskelijoita.