Global virtual teams in digital business : A case study of remote-first software company operating in digital business
Mäkelä, Aleksi (2026-03-05)
Global virtual teams in digital business : A case study of remote-first software company operating in digital business
Mäkelä, Aleksi
(05.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821012
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821012
Tiivistelmä
This study explores how global virtual teams (GVTs) are organized and utilized in digital businesses operating across multiple time zones. Digital companies increasingly rely on geographically dispersed teams, and therefore temporal distance has become an important aspect of global collaboration. Organizations seek to leverage distributed talent, improve their agility, and extend workflows beyond local working hours through GVTs. Prior research has primarily focused on temporal distance as a coordination challenge rather than exploring its potential as a strategic and organizationally enabling advantage. This study addresses this gap by investigating temporal distance, temporal work design, GVT collaboration, documentation, and leadership practices that support effective global virtual teamwork.
This study is a qualitative case study that applies an iterative approach with two phases of data collection. First, a mixed-methods survey was conducted to gain an initial understanding of employees’ experiences of working across time zones. In the second data collection phase, semi-structured interviews were carried out to deepen the analysis and explore the iterated research focus in greater detail. The data were analyzed using thematic analysis.
The key findings suggest that temporal distance is not inherently an obstacle but rather a structural condition that depends on organizational design choices. Temporal work design enables asynchronous collaboration through flexible schedules, supportive organizational practices, and structured coordination routines. Documentation and collaborative platforms were found to have an active role in creating organizational memory and supporting continuous workflows regardless of time and place. Additionally, flexibility within workflows was identified as supporting organizational resilience, responsiveness, and access to a wider talent pool.
Overall, the study contributes to research on temporal distance, media synchronicity theory, and temporal work design by examining how digital businesses can balance flexibility and availability through supportive structures. The results provide scientific insights into potential future research directions, as well as practical implications for business leaders regarding GVT practices in globally distributed work environments. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten globaalit virtuaalitiimit on organisoitu ja miten niitä hyödynnetään useilla aikavyöhykkeillä toimivissa digitaalisissa yrityksissä. Digitaalialan yritykset luottavat yhä enemmän maantieteellisesti hajautettuihin tiimeihin, minkä vuoksi ajallinen etäisyys on muodostunut tärkeäksi osaksi globaalia yhteistyötä. Organisaatiot pyrkivät hyödyntämään hajautettua osaamista, parantamaan ketteryyttään ja laajentamaan työnkulkuja paikallisten työaikojen ulkopuolelle globaalien virtuaalitiimien avulla. Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty pääasiassa ajalliseen etäisyyteen koordinointihaasteena sen sijaan, että olisi tarkasteltu sen potentiaalia strategisena ja organisaation toimintaa edistävänä etuna. Tämä tutkimus paikkaa tätä aukkoa tutkimalla ajallista etäisyyttä, ajallista työn suunnittelua, globaalien virtuaalitiimien yhteistyötä, dokumentointia ja johtamiskäytäntöjä, jotka tukevat tehokasta globaalia virtuaalista tiimityötä.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa sovelletaan iteratiivista lähestymistapaa kahdessa vaiheessa toteutetulla tiedonkeruulla. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin sekamenetelmällinen kysely, jonka tavoitteena oli muodostaa alustava käsitys työntekijöiden kokemuksista aikavyöhykkeiden yli työskentelystä. Toisessa tiedonkeruuvaiheessa tehtiin puolistrukturoituja haastatteluja. Haastatteluiden tarkoituksena oli analyysin syventäminen ja tutkimuksen painopisteen rajaaminen yksityiskohtaisemmaksi. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Keskeiset havainnot viittaavat siihen, että ajallinen etäisyys ei ole itsessään este, vaan pikemminkin rakenteellinen olosuhde, joka riippuu organisaation suunnitteluratkaisuista. Ajallinen työn suunnittelu mahdollistaa asynkronisen yhteistyön joustavien aikataulujen, asynkronisuutta tukevien organisaatiokäytäntöjen ja jäsenneltyjen koordinointirutiinien avulla. Dokumentoinnilla ja yhteistyön mahdollistavilla työkaluilla havaittiin olevan aktiivinen rooli organisaation muistin rakentamisessa ja jatkuvien työnkulkujen tukemisessa ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi työnkulkujen ja joustavuuden havaittiin tukevan organisaation resilienssiä, reagointikykyä ja pääsyä laajempaan osaamiseen saatavilla olevien työntekijöiden kautta.
Kokonaisuudessaan tutkimus edistää ajallisen etäisyyden, mediasynkronisuusteorian ja ajallisen työn suunnittelun tutkimusta tarkastelemalla, kuinka digitaaliset yritykset voivat tasapainottaa työntekijöiden joustavuuden ja saatavilla olemisen niitä tukevien rakenteiden avulla. Tulokset tarjoavat tieteellisiä näkemyksiä mahdollisista tulevista tutkimussuunnista, sekä käytännön havaintoja yritysjohtajille globaalien virtuaalitiimien käytännöistä hajautetuissa työympäristöissä.
This study is a qualitative case study that applies an iterative approach with two phases of data collection. First, a mixed-methods survey was conducted to gain an initial understanding of employees’ experiences of working across time zones. In the second data collection phase, semi-structured interviews were carried out to deepen the analysis and explore the iterated research focus in greater detail. The data were analyzed using thematic analysis.
The key findings suggest that temporal distance is not inherently an obstacle but rather a structural condition that depends on organizational design choices. Temporal work design enables asynchronous collaboration through flexible schedules, supportive organizational practices, and structured coordination routines. Documentation and collaborative platforms were found to have an active role in creating organizational memory and supporting continuous workflows regardless of time and place. Additionally, flexibility within workflows was identified as supporting organizational resilience, responsiveness, and access to a wider talent pool.
Overall, the study contributes to research on temporal distance, media synchronicity theory, and temporal work design by examining how digital businesses can balance flexibility and availability through supportive structures. The results provide scientific insights into potential future research directions, as well as practical implications for business leaders regarding GVT practices in globally distributed work environments.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa sovelletaan iteratiivista lähestymistapaa kahdessa vaiheessa toteutetulla tiedonkeruulla. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin sekamenetelmällinen kysely, jonka tavoitteena oli muodostaa alustava käsitys työntekijöiden kokemuksista aikavyöhykkeiden yli työskentelystä. Toisessa tiedonkeruuvaiheessa tehtiin puolistrukturoituja haastatteluja. Haastatteluiden tarkoituksena oli analyysin syventäminen ja tutkimuksen painopisteen rajaaminen yksityiskohtaisemmaksi. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Keskeiset havainnot viittaavat siihen, että ajallinen etäisyys ei ole itsessään este, vaan pikemminkin rakenteellinen olosuhde, joka riippuu organisaation suunnitteluratkaisuista. Ajallinen työn suunnittelu mahdollistaa asynkronisen yhteistyön joustavien aikataulujen, asynkronisuutta tukevien organisaatiokäytäntöjen ja jäsenneltyjen koordinointirutiinien avulla. Dokumentoinnilla ja yhteistyön mahdollistavilla työkaluilla havaittiin olevan aktiivinen rooli organisaation muistin rakentamisessa ja jatkuvien työnkulkujen tukemisessa ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi työnkulkujen ja joustavuuden havaittiin tukevan organisaation resilienssiä, reagointikykyä ja pääsyä laajempaan osaamiseen saatavilla olevien työntekijöiden kautta.
Kokonaisuudessaan tutkimus edistää ajallisen etäisyyden, mediasynkronisuusteorian ja ajallisen työn suunnittelun tutkimusta tarkastelemalla, kuinka digitaaliset yritykset voivat tasapainottaa työntekijöiden joustavuuden ja saatavilla olemisen niitä tukevien rakenteiden avulla. Tulokset tarjoavat tieteellisiä näkemyksiä mahdollisista tulevista tutkimussuunnista, sekä käytännön havaintoja yritysjohtajille globaalien virtuaalitiimien käytännöistä hajautetuissa työympäristöissä.