Perheen tunneilmapiiri ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla
Henriksson, Iida (2026-03-03)
Perheen tunneilmapiiri ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla
(03.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821112
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821112
Tiivistelmä
Psykoosisairaudet ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, joiden etiologia on yhä osittain avoin, hoitomuodot epätäydellisiä ja ennuste heikko. Viime vuosikymmeninä onkin alettu tutkia mahdollisuutta psykoosin puhkeamisen ennaltaehkäisemiseksi ja pyritty löytämään keinoja tunnistaa psykoosiriskissä olevia. Potilaan ajatellaan olevan psykoosiriskissä, mikäli lievät psykoottistyyppiset oireet alkavat esiintyä tihenevästi ja toimintakykyä laskevasti. Osa psykoosiriskipotilaista sairastuu myöhemmin psykoosiin, mutta nykymenetelmin sairastumista ei voida vielä luotettavasti ennustaa.
Tämän syventävän työn tavoitteena oli tarkastella ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilaiden perheen tunneilmapiirin eroja terveisiin verrattuna ja sitä, vaikuttivatko masennusoireet siihen, miten potilaat raportoivat kokemaansa tunneilmapiiriä. Perheen tunneilmapiiriä kartoitettiin Level of expressed emotion-mittarilla (LEE), joka sisältää neljä tunneilmapiirin osa-aluetta: 1) läheisen ärtyvyys, 2) tungettelevuus, 3) kriittiset kommentit sekä 4) emotionaalisen tuen puute.
Tutkimusprojektissa käytettiin aineistoa VAMI-tutkimuksesta (Vakavien mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito -tutkimusohjelma). Tutkimuksessa oli mukana ensipsykoosipotilaita, psykoosiriskipotilaita ja kliinikon arvioimana kliinisesti psykoosiriskissä olevia. Terveet verrokit toimivat kontrolliryhmänä. Tutkimuksen potilailta kartoitettiin perheen tunneilmapiirin kokemusta LEE-38 itsearviointimittarilla ja masennusoireita BDI-kyselyllä. Tutkimusryhmien välisiä eroja taustatiedoissa analysoitiin ristiintaulukointiin perustuvien testien avulla. LEE-pisteet eivät olleet normaalisti jakautuneet, joten jatkoanalyysit toteutettiin non-parametrisin menetelmin. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona pidettiin p-arvoa alle 0,05.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että psykoosiriskipotilaiden kokemassa perheen tunneilmapiirissä todetaan muutoksia hyvin samantyyppisesti kuin ensipsykoosin sairastaneilla, jo ennen mahdollista psykoosijaksoa. Psykoosiriskipotilailla esiintyi enemmän masennusoireita kuin ensipsykoosin sairastaneilla ja masennusoireilla oli riskipotilailla merkittävämpi rooli perheen tunneilmapiirin tulkitsemisessa kuin ensipsykoosipotilailla.
Psykoosisairauksien luonteeseen kuuluvat relapsit, eli akuuttien psykoosien toistuminen. Perheen epäsuotuisan tunneilmapiirin, erityisesti kriittisyyden, on todettu merkittävästi lisäävän relapsiriskiä ja heikentävän ennustetta psykoosisairauksissa ja depressiossa. Perheinterventioin voidaan parantaa perheen tunneilmapiiriä ja siten pienentää relapsiriskiä niin psykoosisairauksissa kuin mielialahäiriöissäkin. Psykoosiriskipotilailla tutkimusnäyttö psykoosin puhkeamiseen ja ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä on rajallista, minkä vuoksi tutkimus tässä potilasryhmässä on tarpeen psykoosiin sairastumisen ennakoinnin ja hoitomuotojen kehittämiseksi.
Tämän syventävän työn tavoitteena oli tarkastella ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilaiden perheen tunneilmapiirin eroja terveisiin verrattuna ja sitä, vaikuttivatko masennusoireet siihen, miten potilaat raportoivat kokemaansa tunneilmapiiriä. Perheen tunneilmapiiriä kartoitettiin Level of expressed emotion-mittarilla (LEE), joka sisältää neljä tunneilmapiirin osa-aluetta: 1) läheisen ärtyvyys, 2) tungettelevuus, 3) kriittiset kommentit sekä 4) emotionaalisen tuen puute.
Tutkimusprojektissa käytettiin aineistoa VAMI-tutkimuksesta (Vakavien mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito -tutkimusohjelma). Tutkimuksessa oli mukana ensipsykoosipotilaita, psykoosiriskipotilaita ja kliinikon arvioimana kliinisesti psykoosiriskissä olevia. Terveet verrokit toimivat kontrolliryhmänä. Tutkimuksen potilailta kartoitettiin perheen tunneilmapiirin kokemusta LEE-38 itsearviointimittarilla ja masennusoireita BDI-kyselyllä. Tutkimusryhmien välisiä eroja taustatiedoissa analysoitiin ristiintaulukointiin perustuvien testien avulla. LEE-pisteet eivät olleet normaalisti jakautuneet, joten jatkoanalyysit toteutettiin non-parametrisin menetelmin. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona pidettiin p-arvoa alle 0,05.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että psykoosiriskipotilaiden kokemassa perheen tunneilmapiirissä todetaan muutoksia hyvin samantyyppisesti kuin ensipsykoosin sairastaneilla, jo ennen mahdollista psykoosijaksoa. Psykoosiriskipotilailla esiintyi enemmän masennusoireita kuin ensipsykoosin sairastaneilla ja masennusoireilla oli riskipotilailla merkittävämpi rooli perheen tunneilmapiirin tulkitsemisessa kuin ensipsykoosipotilailla.
Psykoosisairauksien luonteeseen kuuluvat relapsit, eli akuuttien psykoosien toistuminen. Perheen epäsuotuisan tunneilmapiirin, erityisesti kriittisyyden, on todettu merkittävästi lisäävän relapsiriskiä ja heikentävän ennustetta psykoosisairauksissa ja depressiossa. Perheinterventioin voidaan parantaa perheen tunneilmapiiriä ja siten pienentää relapsiriskiä niin psykoosisairauksissa kuin mielialahäiriöissäkin. Psykoosiriskipotilailla tutkimusnäyttö psykoosin puhkeamiseen ja ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä on rajallista, minkä vuoksi tutkimus tässä potilasryhmässä on tarpeen psykoosiin sairastumisen ennakoinnin ja hoitomuotojen kehittämiseksi.