Sydämen vajaatoiminnan palliatiivinen hoito
Seppälä, Konsta (2026-03-11)
Sydämen vajaatoiminnan palliatiivinen hoito
Seppälä, Konsta
(11.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821455
Tiivistelmä
Tämä opinnäyte käsittelee sydämen vajaatoiminnan palliatiivista hoitoa. Työn tavoitteena on koota yhteen aiheeseen liittyvää tutkimusnäyttöä ja keskeistä tietoa sekä osoittaa, mitä aiheesta tulisi tutkia lisää. Sydämen vajaatoiminta on merkittävä kansanterveydellinen haaste. Se kuormittaa laaja-alaisesti potilaita, läheisiä ja terveydenhuoltoa. Sydämen vajaatoiminta on kuolemaan johtava oireyhtymä, mutta vain pieni osa potilaista saa palliatiivista hoitoa. Sydämen vajaatoiminnan palliatiiviseen hoitoon liittyvä tutkimus on vielä kehittymätöntä ja aiheesta tarvitaan lisää tietoa. Tiedon kokoaminen yhteen auttaa palliatiivisen hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on kerätty PubMed-haulla ja valitsemalla aiheeseen soveltuvia artikkeleita kansainvälisistä ja suomalaisista lääketieteen alan lehdistä. PubMed-haku toteutettiin syksyllä 2025. Aineisto koostuu pääosin katsausartikkeleista. Aineistoon on pyritty valitsemaan mahdollisimman uudet julkaisut, jotta tieto olisi ajantasaista. Sydämen vajaatoiminnan palliatiiviseen hoitoon liittyvä tutkimusnäyttö on laadultaan heikkoa. Tulevaisuudessa tutkimusasetelmia tulee kehittää, jotta tiedon yhdistäminen tutkimusten välillä onnistuu paremmin. Laadukkaan tutkimustiedon avulla hoitosuosituksista saadaan täsmällisempiä. Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys on suurinta iäkkäillä ja Suomen väestön ikääntyessä palliatiivista hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä lisääntyy merkittävästi. Erityistason palliatiivisen hoidon resurssit ovat rajalliset, joten on olennaista selvittää, millä menetelmillä ja tavoilla palliatiivista hoitoa on tehokkainta toteuttaa erityisesti perustasolla. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta on kehitettävä palliatiivisen hoidon osalta, jotta voidaan vastata kasvavaan hoidon tarpeeseen. Oirehoidon osalta tulee erityisesti tutkia psyykkisiä oireita ja liitännäissairauksia, koska niiden hoidossa ei ole saavutettu selkeää yhteisymmärrystä. Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa merkittävää kuormitusta myös läheisille. Tutkimustieto läheisten psykososiaalisista sekä kuolemanjälkeisistä tukitoimista on niukkaa, joten tulevaisuuden tutkimuksen tulee ottaa myös nämä osa-alueet huomioon.
