Tupakointikäyttäytymisen muutokset rintasyöpädiagnoosin jälkeen: 736 tupakoivan rintasyöpäpotilaan analyysi
Lintunen, Raakel (2026-03-10)
Tupakointikäyttäytymisen muutokset rintasyöpädiagnoosin jälkeen: 736 tupakoivan rintasyöpäpotilaan analyysi
(10.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821167
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821167
Tiivistelmä
Tarkoitus
Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpäsairaus. Tupakointi lisää riskiä rintasyövälle ja on yhteydessä heikompiin hoitotuloksiin. Tupakointikäyttäytymisestä erityisesti rintasyöpäpotilailla ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Tämä tieto on olennaista arvioitaessa erilaisten elintapainterventioiden vaikutuksia.
Tutkimusmenetelmät
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa arvioitiin 6456 rintasyöpään vuosina 2010-2022 sairastuneen tupakointikäyttäytymistä. Kaikkia potilaita pyydettiin täyttämään hoidon alkuvaiheessa kyselylomake, johon sisältyi tieto tupakointistatuksesta. Seurantatiedot kerättiin potilastietojärjestelmästä.
Tulokset
Diagnoosihetkellä 851 (13,2%) potilasta olivat aktiivisia tupakoijia. Seurantatiedot oli saatavilla 736 (86,5%) potilaalta, joita 189 (25,7%) lopetti tupakoinnin diagnoosin yhteydessä huolimatta siitä, että varsinaista tupakoinnista vieroittautumisohjelmaa ei ollut. Tupakoinnin lopettamisen todennäköisyys diagnoosihetkellä oli kymmenkertainen verrattuna diagnoosia edeltäviin vuosiin (2,6% vuodessa), mutta laski tämän jälkeen alle puoleen diagnoosia edeltävästä tasosta.
Johtopäätökset
Syöpädiagnoosi tarjoaa otollisen mahdollisuuden tupakoinnin lopettamiseen. Koska tupakointi on yhteydessä heikompiin hoitotuloksiin, vieroitusohjelmien toteuttamista tulisi edistää silloin kun potilas saa rintasyöpädiagnoosin.
Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpäsairaus. Tupakointi lisää riskiä rintasyövälle ja on yhteydessä heikompiin hoitotuloksiin. Tupakointikäyttäytymisestä erityisesti rintasyöpäpotilailla ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Tämä tieto on olennaista arvioitaessa erilaisten elintapainterventioiden vaikutuksia.
Tutkimusmenetelmät
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa arvioitiin 6456 rintasyöpään vuosina 2010-2022 sairastuneen tupakointikäyttäytymistä. Kaikkia potilaita pyydettiin täyttämään hoidon alkuvaiheessa kyselylomake, johon sisältyi tieto tupakointistatuksesta. Seurantatiedot kerättiin potilastietojärjestelmästä.
Tulokset
Diagnoosihetkellä 851 (13,2%) potilasta olivat aktiivisia tupakoijia. Seurantatiedot oli saatavilla 736 (86,5%) potilaalta, joita 189 (25,7%) lopetti tupakoinnin diagnoosin yhteydessä huolimatta siitä, että varsinaista tupakoinnista vieroittautumisohjelmaa ei ollut. Tupakoinnin lopettamisen todennäköisyys diagnoosihetkellä oli kymmenkertainen verrattuna diagnoosia edeltäviin vuosiin (2,6% vuodessa), mutta laski tämän jälkeen alle puoleen diagnoosia edeltävästä tasosta.
Johtopäätökset
Syöpädiagnoosi tarjoaa otollisen mahdollisuuden tupakoinnin lopettamiseen. Koska tupakointi on yhteydessä heikompiin hoitotuloksiin, vieroitusohjelmien toteuttamista tulisi edistää silloin kun potilas saa rintasyöpädiagnoosin.