The functional neural correlates of negative affectivity and surgency in 5-year-old children
Seppä-Lassila, Ella (2026-03-12)
The functional neural correlates of negative affectivity and surgency in 5-year-old children
(12.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821443
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821443
Tiivistelmä
Background: Surgency and negative affectivity are temperament traits that reflect individual differences in emotional and behavioral reactivity and may contribute to later mental health outcomes. Despite growing interest in temperament research, the neural correlates of surgency and negative affectivity in children remain poorly understood. The present study explored the associations between resting-state neural activity and negative affectivity and surgency in 5-year-old children.
Methods: The 77 participants from the FinnBrain Birth Cohort Study underwent a resting-state functional magnetic resonance imaging (rs-fMRI). To assess the neural correlates, we used Regional Homogeneity (ReHo) and Amplitude of Low-Frequency Fluctuations (ALFF) maps voxel-wise throughout the brain. Temperament traits were measured using the Children’s Behavior Questionnaire.
Results: The results showed that higher level of surgency was positively correlated with fALFF in the right anterior insula and putamen. No significant correlation was found between fALFF and negative affectivity.
Conclusions: These findings contribute to the understanding of the neural correlates of temperament by demonstrating that individual differences in surgency are reflected in intrinsic brain activity already in early childhood. Characterizing such early neural correlates of temperament may help clarify developmental pathways linking early emotional and motivational traits to later mental health outcomes. Future longitudinal studies are needed to determine how these neural correlates of surgency develop over time and relate to later psychopathology. Further fMRI research in children may help identify neural markers of temperament and potential vulnerability to mental disorders, thereby supporting the development of early, targeted interventions. Taustatietoa: Negatiivinen emotionaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus ovat temperamenttipiirteitä, jotka heijastavat yksilöllisiä eroja emotionaalisessa ja käyttäytymiseen liittyvässä reaktiivisuudessa ja voivat olla yhteydessä myöhempiin mielenterveydellisiin seurauksiin. Huolimatta kasvavasta kiinnostuksesta temperamenttitutkimukseen, näiden temperamenttipiirteiden ja aivojen hermostollisia yhteyksiä tunnetaan edelleen huonosti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan negatiivisen emotionaalisuuden ja ulospäinsuuntautuneisuuden sekä aivojen lepotilan toiminnan välistä yhteyttä 5-vuotiailla lapsilla.
Metodit: Tutkimukseen osallistui 77 lasta FinnBrain -syntymäkohorttitutkimuksesta. Osallistujille tehtiin lepotilan toiminnallinen magneettikuvaus (rs-fMRI). Aivomallintamisessa käytettiin alueellista homogeenisuutta (ReHo) ja matalataajuisten vaihteluiden amplitudia (ALFF) kartoittavia karttoja vokselikohtaisesti koko aivojen alueella. Temperamenttipiirteet arvioitiin käyttäen lapsen äidin täyttämää Children’s Behavior Questionnaire -kyselylomaketta.
Tulokset: Suuremman ulospäinsuuntautuneisuuden tason ja fALFF:n välillä havaittiin positiivinen yhteys oikeassa anteriorisessa aivosaarekkeessa ja aivokuorukassa. FALFF:n ja negatiivisen emotionaalisuuden välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä.
Yhteenveto: Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä temperamentin hermostollisista yhteyksistä osoittamalla, että yksilölliset erot ulospäinsuuntautuneisuudessa heijastuvat aivojen spontaaniin
toimintaan jo varhaislapsuudessa. Näiden varhaisten hermostollisten korrelaattien tarkempi ymmärtäminen voi auttaa selittämään kehityksellisiä polkuja, jotka yhdistävät varhaiset emotionaaliset ja motivationaaliset piirteet myöhempään mielenterveyteen. Pitkittäistutkimuksia tarvitaan selvittämään, miten nämä ulospäinsuuntautuneisuuden hermostolliset korrelaatit kehittyvät ajan myötä ja ovatko ne yhteydessä myöhempään psykopatologiseen riskiin. Lasten toiminnalliset magneettikuvantamistutkimukset voisivat auttaa tunnistamaan hermostollisia markkereita ja mahdollisia alttiustekijöitä mielenterveyden häiriöille. Näin voitaisiin jatkossa kehittää keinoja mielenterveyden häiriöiden riskissä olevien yksilöiden varhaiseen tunnistamiseen ja suunnitella ennaltaehkäiseviä tukitoimia.
Methods: The 77 participants from the FinnBrain Birth Cohort Study underwent a resting-state functional magnetic resonance imaging (rs-fMRI). To assess the neural correlates, we used Regional Homogeneity (ReHo) and Amplitude of Low-Frequency Fluctuations (ALFF) maps voxel-wise throughout the brain. Temperament traits were measured using the Children’s Behavior Questionnaire.
Results: The results showed that higher level of surgency was positively correlated with fALFF in the right anterior insula and putamen. No significant correlation was found between fALFF and negative affectivity.
Conclusions: These findings contribute to the understanding of the neural correlates of temperament by demonstrating that individual differences in surgency are reflected in intrinsic brain activity already in early childhood. Characterizing such early neural correlates of temperament may help clarify developmental pathways linking early emotional and motivational traits to later mental health outcomes. Future longitudinal studies are needed to determine how these neural correlates of surgency develop over time and relate to later psychopathology. Further fMRI research in children may help identify neural markers of temperament and potential vulnerability to mental disorders, thereby supporting the development of early, targeted interventions.
Metodit: Tutkimukseen osallistui 77 lasta FinnBrain -syntymäkohorttitutkimuksesta. Osallistujille tehtiin lepotilan toiminnallinen magneettikuvaus (rs-fMRI). Aivomallintamisessa käytettiin alueellista homogeenisuutta (ReHo) ja matalataajuisten vaihteluiden amplitudia (ALFF) kartoittavia karttoja vokselikohtaisesti koko aivojen alueella. Temperamenttipiirteet arvioitiin käyttäen lapsen äidin täyttämää Children’s Behavior Questionnaire -kyselylomaketta.
Tulokset: Suuremman ulospäinsuuntautuneisuuden tason ja fALFF:n välillä havaittiin positiivinen yhteys oikeassa anteriorisessa aivosaarekkeessa ja aivokuorukassa. FALFF:n ja negatiivisen emotionaalisuuden välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä.
Yhteenveto: Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä temperamentin hermostollisista yhteyksistä osoittamalla, että yksilölliset erot ulospäinsuuntautuneisuudessa heijastuvat aivojen spontaaniin
toimintaan jo varhaislapsuudessa. Näiden varhaisten hermostollisten korrelaattien tarkempi ymmärtäminen voi auttaa selittämään kehityksellisiä polkuja, jotka yhdistävät varhaiset emotionaaliset ja motivationaaliset piirteet myöhempään mielenterveyteen. Pitkittäistutkimuksia tarvitaan selvittämään, miten nämä ulospäinsuuntautuneisuuden hermostolliset korrelaatit kehittyvät ajan myötä ja ovatko ne yhteydessä myöhempään psykopatologiseen riskiin. Lasten toiminnalliset magneettikuvantamistutkimukset voisivat auttaa tunnistamaan hermostollisia markkereita ja mahdollisia alttiustekijöitä mielenterveyden häiriöille. Näin voitaisiin jatkossa kehittää keinoja mielenterveyden häiriöiden riskissä olevien yksilöiden varhaiseen tunnistamiseen ja suunnitella ennaltaehkäiseviä tukitoimia.