Liikettä vai ruutuaikaa? : Opettajaopiskelijoiden kokemukset liikunta-aktiivisuudesta ja median käytöstä peruskoulun päättövaiheessa ja korkeakouluopintojen aikana

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin opettajaksi opiskelevien liikunta-aktiivisuuden ja median käytön määrää, merkitystä ja sisältöä sekä näiden mahdollista muutosta peruskoulun 9. luokalla ja korkeakouluopintojen aikana. Tutkimuksen kohteena olivat opettajaopiskelijat (N= 195), joista yli puolet opiskelivat luokanopettajiksi. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Lomake koostui vastaajien taustatietojen kysymisestä, Likert-asteikon mukaisista väittämistä ja muutamasta avoimesta kysymyksestä. Tutkielmassa on sekä määrällinen että laadullinen osuus, eli se on monimenetelmällinen. Lomakkeen kysymykset jaottuivat niin, että vastaaja vastasi erikseen tottumuksistaan 9. luokkalaisena ja korkeakouluopiskelijana. Tutkielmassa haluttiin selvittää myös eri taustatietojen vaikutusta tutkittavaan aiheeseen. Määrällistä tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS- ohjelmistolla ristiintaulukoimalla, regressioanalyysillä, eri ryhmien tilastollisia arvoja vertailemalla ja mahdollista korrelaatiota tarkastelemalla. Laadullista tutkimusaineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten mukaan liikunta-aktiivisuudella ja median käytöllä on hyvin vähäinen, mutta havaittava yhteys. Ne opettajaopiskelijat, jotka liikkuivat keskimäärin vähemmän, pitivät mediaa tärkeämpänä ja käyttivät sitä enemmän, kuin enemmän liikkuvat opiskelijat. Liikunta-aktiivisuuden ja ruutuajan yhteys ei kuitenkaan ollut kovin voimakas, joka tarkoittaa sitä, että liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat myös monet muut tekijät. Kun tarkasteltiin liikunta-aktiivisuuden ja median käytön muutosta peruskoulusta korkeakouluun huomattiin, että median käyttö on lisääntynyt ja liikunnan määrä vähentynyt. Liikunta kuitenkin koettiin enemmän tärkeäksi korkeakoulussa. Sukupuolen merkityksestä tuloksiin ei voida tehdä johtopäätöksiä, koska sukupuolijakauma oli hyvin epätasainen. Ikäryhmien välillä havaittiin eroja sekä median käytössä että liikunta-aktiivisuudessa. Nuoremmilla opettajaopiskelijoilla median käyttö on ollut suurempaa peruskoulun aikana kuin vanhemmilla opettajaopiskelijoilla. Myös liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opettajakoulutuksessa ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Opettajankoulutukseen olisi perusteltua lisätä fyysiseen aktiivisuuteen ja terveelliseen mediankäyttöön liittyviä sisältöjä, sillä ne tukevat opiskelijoiden omaa jaksamista ja heidän valmiuksiaan edistää oppilaiden hyvinvointia tulevina opettajina.