Käsityön opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteisopetuksen näkökulmasta : Yhteisopetuksen toteutuminen suomalaisessa peruskoulussa
Korhonen, Vili; Suominen, Samu (2026-03-02)
Käsityön opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteisopetuksen näkökulmasta : Yhteisopetuksen toteutuminen suomalaisessa peruskoulussa
Korhonen, Vili
Suominen, Samu
(02.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032022088
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032022088
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten opettajat ovat omaksuneet ja toteuttaneet yhteisopetusta käytännön osalta opetussuunnitelman mukaisesti. Tähän kuului muun muassa yhteisopetus -käsitteen ymmärryksen kartoittaminen ja tutkiminen miten opettajat ymmärsivät yhteisopetuksen käsityön oppiaineessa. Tehtävänä oli myös selvittää yhteistyön toteutuminen käytännössä, eli pyrimme analysoimaan millä tavoin ja missä määrin yhteisopetus näkyi erityisesti käsityön oppiaineen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppilaan arvioinnissa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja näkökulmana hyödynnettiin fenomenologista tutkimusta, jossa tutkimuksen aihetta tutkittiin tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta. Aineistonkeruu tehtiin Webropol -kyselynä ja kyselypohja ohjattiin eri kaupunkeihin ympäri Suomea. Tutkimusaineisto (N=8) koostui käsityön opettajista, joilla oli kokemusta yhteisopetuksesta.
Aineiston analyysi toteutettiin laadullisin menetelmin, erityisesti teemoittelua käyttäen, jotta saatiin syvällisempää ja tarkempaa tietoa opettajien kokemuksista ja opetuksen käytännöistä.
Tutkimustuloksina voitiin todeta, että käsityön suunnittelu, ja arviointi hoidettiin pääasiassa yksin, ilman isompia yhteisopetuksen keinoja. Tämän lisäksi yhteisopetuksen määritelmä koettiin vaikeana ja hyvin erilaisena. Vastauksissa korostui se, ettei yhteisopetus terminä ollut kovin selkeä ja se aiheutti hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten sitä pitäisi toteuttaa. Lisäksi yhteisopetus koettiin vastausten perusteella nimenomaan opetuksena ja siitä unohdettiin usein arviointi ja suunnittelu pois.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja näkökulmana hyödynnettiin fenomenologista tutkimusta, jossa tutkimuksen aihetta tutkittiin tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta. Aineistonkeruu tehtiin Webropol -kyselynä ja kyselypohja ohjattiin eri kaupunkeihin ympäri Suomea. Tutkimusaineisto (N=8) koostui käsityön opettajista, joilla oli kokemusta yhteisopetuksesta.
Aineiston analyysi toteutettiin laadullisin menetelmin, erityisesti teemoittelua käyttäen, jotta saatiin syvällisempää ja tarkempaa tietoa opettajien kokemuksista ja opetuksen käytännöistä.
Tutkimustuloksina voitiin todeta, että käsityön suunnittelu, ja arviointi hoidettiin pääasiassa yksin, ilman isompia yhteisopetuksen keinoja. Tämän lisäksi yhteisopetuksen määritelmä koettiin vaikeana ja hyvin erilaisena. Vastauksissa korostui se, ettei yhteisopetus terminä ollut kovin selkeä ja se aiheutti hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten sitä pitäisi toteuttaa. Lisäksi yhteisopetus koettiin vastausten perusteella nimenomaan opetuksena ja siitä unohdettiin usein arviointi ja suunnittelu pois.
