Kotitehtävien avulla kohti sujuvampaa käsityön opetusta : Havainnointitutkimus valmistavista kotitehtävistä käsityön opetuksen tukena seitsemännen luokan elektroniikkajaksolla
Nakola, Silja; Länsipaltta, Iida (2026-03-05)
Kotitehtävien avulla kohti sujuvampaa käsityön opetusta : Havainnointitutkimus valmistavista kotitehtävistä käsityön opetuksen tukena seitsemännen luokan elektroniikkajaksolla
Nakola, Silja
Länsipaltta, Iida
(05.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032022100
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032022100
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voivatko kotitehtävät lisätä käsityön oppituntien sujuvuutta vahvistamalla oppilaiden itseohjautuvuutta sekä käsityön työtapojen oppimista. Kotitehtävät ovat olleet osana koulumaailmaa jo pitkään, ja niiden hyödyt eri oppiaineissa ovat saaneet vahvistusta useiden eri tutkimusten myötä. Kuitenkaan käsitöistä, kuten monista muistakaan taito- ja taideaineista ei ole ollut tapana antaa kotitehtäviä. Aihetta ei ole käsityön näkökulmasta tutkittu juurikaan, mutta aiemman tutkimuksen valossa on kuitenkin perusteltua pohtia, mitä lisäarvoa kotitehtävät voisivat tuoda käsityölle.
Tutkimus toteutettiin havainnointitutkimuksena kahdessa seitsemännen luokan käsityön opetusryhmässä elektroniikkajakson aikana. Toinen ryhmä toimi koeryhmänä ja sai valmistavia kotitehtäviä ennen opetuskertoja, kun taas toinen ryhmä eli kontrolliryhmä työskenteli koko jakson ilman kotitehtäviä. Tutkimuksen aineisto koostui valmiiksi laadituista havainnointilomakkeista, joille opetuskertojen havainnot kirjattiin. Havainnointi oli säännöllistä koko jakson ajan. Havainnointilomakkeiden lisäksi oppilaiden oppimisen kehitystä arvioitiin ja analysoitiin alkutestin ja loppukokeen avulla. Aineistoa analysoitiin laadullisesti vertaillen koe- ja kontrolliryhmien käsityötaitojen oppimisen, itseohjautuvuuden sekä turvallisten työtapojen kehitystä.
Tulokset osoittivat, että valmistavat kotitehtävät tukivat oppilaiden valmiuksia oppitunneilla, edistivät oppilaiden itseohjautuvuutta ja vahvistivat käsityön työtapojen oppimista. Koeryhmän oppilaat olivat useammin paremmin valmistautuneita tulevaan opetuskertaan, mikä näkyi sujuvampana työskentelynä, vähentyneenä ohjauksen tarpeena sekä parempana ymmärryksenä käsityöprosessia kohtaan. Lisäksi kotitehtävät näyttivät tukevan oppilaiden käsityön taitotason kehittymistä ja turvallista työskentelyä elektroniikkajakson aikana.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että huolellisesti suunnitellut valmistavat kotitehtävät voivat olla toimiva työkalu käsityön opetuksessa. Kotitehtävät tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa oppilaiden itseohjautuvuutta, vapauttaa opetuskerroille aikaa käytännön tekemiselle sekä tukea oppilaiden käsityötaitojen oppimista. Tulokset rohkaisevat kehittämään käsityön kotitehtäväkäytänteitä edelleen ja avaavat jatkotutkimusmahdollisuuksia erityisesti eriyttämisen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin havainnointitutkimuksena kahdessa seitsemännen luokan käsityön opetusryhmässä elektroniikkajakson aikana. Toinen ryhmä toimi koeryhmänä ja sai valmistavia kotitehtäviä ennen opetuskertoja, kun taas toinen ryhmä eli kontrolliryhmä työskenteli koko jakson ilman kotitehtäviä. Tutkimuksen aineisto koostui valmiiksi laadituista havainnointilomakkeista, joille opetuskertojen havainnot kirjattiin. Havainnointi oli säännöllistä koko jakson ajan. Havainnointilomakkeiden lisäksi oppilaiden oppimisen kehitystä arvioitiin ja analysoitiin alkutestin ja loppukokeen avulla. Aineistoa analysoitiin laadullisesti vertaillen koe- ja kontrolliryhmien käsityötaitojen oppimisen, itseohjautuvuuden sekä turvallisten työtapojen kehitystä.
Tulokset osoittivat, että valmistavat kotitehtävät tukivat oppilaiden valmiuksia oppitunneilla, edistivät oppilaiden itseohjautuvuutta ja vahvistivat käsityön työtapojen oppimista. Koeryhmän oppilaat olivat useammin paremmin valmistautuneita tulevaan opetuskertaan, mikä näkyi sujuvampana työskentelynä, vähentyneenä ohjauksen tarpeena sekä parempana ymmärryksenä käsityöprosessia kohtaan. Lisäksi kotitehtävät näyttivät tukevan oppilaiden käsityön taitotason kehittymistä ja turvallista työskentelyä elektroniikkajakson aikana.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että huolellisesti suunnitellut valmistavat kotitehtävät voivat olla toimiva työkalu käsityön opetuksessa. Kotitehtävät tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa oppilaiden itseohjautuvuutta, vapauttaa opetuskerroille aikaa käytännön tekemiselle sekä tukea oppilaiden käsityötaitojen oppimista. Tulokset rohkaisevat kehittämään käsityön kotitehtäväkäytänteitä edelleen ja avaavat jatkotutkimusmahdollisuuksia erityisesti eriyttämisen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta.
