MS-taudin ja Epstein-Barrin viruksen yhteys
Lautanala, Saana (2026-03-16)
MS-taudin ja Epstein-Barrin viruksen yhteys
(16.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032021966
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032021966
Tiivistelmä
Multippeliskleroosi (MS-tauti) on krooninen keskushermoston tulehduksellinen sairaus, jolle ovat ominaisia myeliinin vaurioituminen, neurodegeneraatio sekä immuunijärjestelmän häiriintynyt toiminta. Taudin tarkkaa biologista mekanismia ei vielä tunneta, mutta sen syntyyn vaikuttavat sekä geneettinen alttius että ympäristötekijät. Viime vuosikymmeninä Epstein–Barrin virus (EBV) on noussut yhdeksi merkittävimmistä MS-tautiin liitetyistä ympäristötekijöistä. EBV on erittäin yleinen herpesvirus, joka infektoi yli 90 % maailman väestöstä ja muodostaa elinikäisen latentti-infektion B-soluissa.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella kirjallisuuskatsauksen avulla Epstein–Barr-viruksen ja multippeliskleroosin välistä yhteyttä. Työssä kuvataan ensin MS-taudin keskeiset kliiniset ja immunologiset piirteet sekä EBV:n biologiset ominaisuudet. Tämän jälkeen tarkastellaan epidemiologista näyttöä EBV-infektion ja MS-taudin välisestä yhteydestä sekä mahdollisia biologisia mekanismeja, joiden kautta EBV-infektio voisi osallistua taudin kehittymiseen.
Useat epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että EBV-infektio edeltää lähes poikkeuksetta MS-taudin puhkeamista ja että erityisesti tarttuva mononukleoosi liittyy kohonneeseen MS-taudin riskiin. Lisäksi EBV-vasta-aineiden kohonneita tasoja voidaan havaita jo vuosia ennen taudin kliinisiä oireita. Mahdollisiksi mekanismeiksi on esitetty muun muassa ristireaktiivisuutta, EBV-infektoituneiden autoreaktiivisten B-solujen säilymistä sekä EBV-spesifisen immuunikontrollin puutteellisuutta. Vaikka epidemiologinen näyttö on vahvaa, EBV:n tarkkaa kausaalista roolia MS-taudin synnyssä ei ole vielä pystytty täysin osoittamaan. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella EBV-infektio näyttää olevan MS-taudin kehittymiselle mahdollisesti välttämätön, mutta ei yksin riittävä tekijä, vaan sen vaikutus syntyy todennäköisesti yhdessä geneettisten ja muiden ympäristötekijöiden kanssa.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella kirjallisuuskatsauksen avulla Epstein–Barr-viruksen ja multippeliskleroosin välistä yhteyttä. Työssä kuvataan ensin MS-taudin keskeiset kliiniset ja immunologiset piirteet sekä EBV:n biologiset ominaisuudet. Tämän jälkeen tarkastellaan epidemiologista näyttöä EBV-infektion ja MS-taudin välisestä yhteydestä sekä mahdollisia biologisia mekanismeja, joiden kautta EBV-infektio voisi osallistua taudin kehittymiseen.
Useat epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että EBV-infektio edeltää lähes poikkeuksetta MS-taudin puhkeamista ja että erityisesti tarttuva mononukleoosi liittyy kohonneeseen MS-taudin riskiin. Lisäksi EBV-vasta-aineiden kohonneita tasoja voidaan havaita jo vuosia ennen taudin kliinisiä oireita. Mahdollisiksi mekanismeiksi on esitetty muun muassa ristireaktiivisuutta, EBV-infektoituneiden autoreaktiivisten B-solujen säilymistä sekä EBV-spesifisen immuunikontrollin puutteellisuutta. Vaikka epidemiologinen näyttö on vahvaa, EBV:n tarkkaa kausaalista roolia MS-taudin synnyssä ei ole vielä pystytty täysin osoittamaan. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella EBV-infektio näyttää olevan MS-taudin kehittymiselle mahdollisesti välttämätön, mutta ei yksin riittävä tekijä, vaan sen vaikutus syntyy todennäköisesti yhdessä geneettisten ja muiden ympäristötekijöiden kanssa.