EU:n vakaa takapiha : Arvojen ja hyödyn suhde eteläistä naapuruuspolitiikkaa koskevassa diskurssissa Euroopan komission tiedonannoissa ja ulkosuhteiden johtohenkilöiden puheissa vuosien 2011–2021 välillä
Majanlahti, Saga (2026-03-03)
EU:n vakaa takapiha : Arvojen ja hyödyn suhde eteläistä naapuruuspolitiikkaa koskevassa diskurssissa Euroopan komission tiedonannoissa ja ulkosuhteiden johtohenkilöiden puheissa vuosien 2011–2021 välillä
(03.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032422761
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032422761
Tiivistelmä
EU:n ulkopolitiikkaa eteläisessä naapurustossa on kritisoitu vakauden korostamisesta arvojen kustannuksella. Arvojen esitettiin olevan naapuruuspolitiikan keskiössä niin kutsutun arabikevään aikana, mutta esimerkiksi autoritääristen voimien tukeminen ja unionin siirtolaisuuspolitiikka aiheuttavat kysymyksiä arvojen todellisesta asemasta eteläisen naapuruuspolitiikan suhteen. Tässä Pro gradu -tutkielmassa arvioidaan Euroopan unionin eteläistä naapuruuspolitiikkaa vuosina 2011–2021, Euroopan komission tiedonantojen sekä ulkosuhteiden johtohenkilöiden puheiden kautta.
Tutkielmassa arvioidaan, minkälaisia perusteluja on havaittavissa EU:n poliittisiin prioriteetteihin liittyen ja mikä on arvojen ja hyödyn suhde argumenteissa. Tähän analyysiin kytkeytyy ja sitä tukee EU:n ulkopoliittisen identiteetin arviointi ja eteläisestä naapurustosta luotujen narratiivien analyysi. Aineistoa tutkitaan induktiivisen ja deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat osin keskenään kilpailevat tulkinnat EU:sta liberaalina tai toisaalta realistisena toimijana.
Vaikka naapurusto kuvataan pääosin vaarallisena tilana, johtohenkilöiden puheissa esiintyy etenkin vuonna 2011 laajalti solidaarisuuden diskurssia, jossa painotetaan naapuruston mahdollisuuksia, sieltä kumpuavia avunpyyntöjä ja unionin arvojen omaksumista. EU:sta välittyy kaikkina ajanjaksoina rooli globaalina poliittisena toimijana ja arvoyhteisönä.
Analyysi osoittaa, että argumentit pohjautuvat laajalti keskinäisriippuvuuden korostamiseen, narratiiviin yhteisistä intresseistä tai arvojen välineellisyyteen. Aineiston perusteella ei voida tehdä suoraviivaista päätelmää siitä, onko arvo- vai hyötypohjaisilla perusteilla vahvempi sija EU-politiikan legitimoinnissa eteläisessä naapurustossa. Sen sijaan unionin retoriikassa toistuu hyötypohjaisten perusteiden esittäminen EU:n omien arvojen ajamina. Keskeisenä narratiivina esitetään, että unionin omien arvojen - kuten demokratian, oikeusvaltion ja vapauden edistäminen - nähdään myös alueen vakautta lisäävänä, ja naapuruston vakaus määrittyy EU:n strategisista intresseistä keskeisimmäksi.
Tutkielmassa arvioidaan, minkälaisia perusteluja on havaittavissa EU:n poliittisiin prioriteetteihin liittyen ja mikä on arvojen ja hyödyn suhde argumenteissa. Tähän analyysiin kytkeytyy ja sitä tukee EU:n ulkopoliittisen identiteetin arviointi ja eteläisestä naapurustosta luotujen narratiivien analyysi. Aineistoa tutkitaan induktiivisen ja deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat osin keskenään kilpailevat tulkinnat EU:sta liberaalina tai toisaalta realistisena toimijana.
Vaikka naapurusto kuvataan pääosin vaarallisena tilana, johtohenkilöiden puheissa esiintyy etenkin vuonna 2011 laajalti solidaarisuuden diskurssia, jossa painotetaan naapuruston mahdollisuuksia, sieltä kumpuavia avunpyyntöjä ja unionin arvojen omaksumista. EU:sta välittyy kaikkina ajanjaksoina rooli globaalina poliittisena toimijana ja arvoyhteisönä.
Analyysi osoittaa, että argumentit pohjautuvat laajalti keskinäisriippuvuuden korostamiseen, narratiiviin yhteisistä intresseistä tai arvojen välineellisyyteen. Aineiston perusteella ei voida tehdä suoraviivaista päätelmää siitä, onko arvo- vai hyötypohjaisilla perusteilla vahvempi sija EU-politiikan legitimoinnissa eteläisessä naapurustossa. Sen sijaan unionin retoriikassa toistuu hyötypohjaisten perusteiden esittäminen EU:n omien arvojen ajamina. Keskeisenä narratiivina esitetään, että unionin omien arvojen - kuten demokratian, oikeusvaltion ja vapauden edistäminen - nähdään myös alueen vakautta lisäävänä, ja naapuruston vakaus määrittyy EU:n strategisista intresseistä keskeisimmäksi.