Verensokerin ohjatessa ajattelua : Tyypin 1 diabeetikoiden kokemuksia verensokerin vaikutuksista kognitiiviseen toimintakykyyn ja koulunkäyntiin

Abstract

Tyypin 1 diabeteksen (T1D) ilmaantuvuus on maailman laajuisesti korkeinta Suomessa. Suomessa lapsen todennäköisyys sairastua diabetekseen on moninkertainen muihin maihin verrattuna. Diabeteksen vaikutukset hermoston kehitykseen ja aivojen energia-aineenvaihduntaan ovat herättäneet paljon keskustelua diabeteksen vaikutuksista lasten ja nuorten kognitiiviseen suoriutumiseen ja hermoston tasapainoiseen kehitykseen. Tyypin 1 diabeteksen aiheuttamat veren glukoositasojen vaihtelut ja satunnaiset ääriarvot, aiheuttavat diabeetikoille päivittäin toiminnallisia vaatimuksia, joiden laiminlyönti saattaa, johtaa yksilön jopa hengenvaaraan. Aikaisemmat pitkäaikaistutkimukset korostavat usein T1D:n eritasoisia negatiivisia vaikutuksia yksilön kognitiivisissa toiminnoissa, mutta hyvin harvat tutkimukset ovat tarkastelleet näiden ilmiöiden kokemuksellista taustaa. Diabeetikoiden kokemuksien havainnointi mahdollistaa diabetekseen yhdistyvien kognitiivisten toimintojen muutoksien kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen. Diabeteksen laaja-alaisen luonteen vuoksi kognitiivisten toimintojen erottaminen diabeetikon arkisista toiminnoista, voikin peittää alleen sairauden sisältämien hoidollisten vaatimusten ja koettujen toiminnan muutoksien merkityksen. Tutkimuksessa haluttiinkin tarkastella T1D:n ja sen sisältämien veren glukoosipitoisuuksien ääripäiden vaikutuksia yksilön kognitiivisessa toiminnassa ja koulunkäynnissä yksilöiden omien tietoisten kokemuksien avulla. Näiden havaintojen avulla hahmoteltiin myös mahdollisia opetuksellisia toimia ja tietoa, joita opetushenkilöstö tarvitsee tukeakseen T1D:tä sairastavaa oppilasta. Tutkimus toteutettiin laadullisen haastattelututkimuksen tyypillisten vaiheiden mukaan ja aineiston sisällönanalyysissä ja teemoittelussa, hyödynnettiin Nvivo ohjelmaa. Haastateltavien kokemukset kuvasivat kattavasti T1D:stä johtuvia kokemuksia oman yksilöllisen kognitiivisen toimintatason muutoksista ja koulunkäyntiin kytkeytyvistä toimenpiteistä. Kognitiiviset toiminnan muutokset esiintyvät useimmiten veren glukoosipitoisuuksien ääriarvojen aikana. Muutokset koettiin usein negatiivisina ja omaa yksilöllistä suoriutumista heikentävinä. Tuloksissa havaitut muutokset korostuivat erityisesti yleisen ajattelutoiminnan hidastumisena ja työläisyytenä, informaation prosessoinnin heikentymisenä sekä yksilöllisinä tarkkaavuuden muutoksina. Muutoksien koettu haitallisuus korostui erityisesti kouluympäristössä ja koulunkäyntiin liittyvissä suoritustilanteissa. Epämukavia muutoksia, pyrittiin ennaltaehkäisemään lisäämällä epäsuotuisien hoitotoimien käyttöä koulussa, johtaen usein kuitenkin uusiin epämiellyttäviin oireisiin ja normaalia heikompaan suoriutumiseen. Tuloksien perusteella lisäämällä opetushenkilöstön tietoisuutta huomioida diabeteksen mahdolliset vaikutukset opiskelijan kykyyn toimia ja suoriutua erilaisista oppimis- ja suoritustilanteista, pystyttäisiin vahvistamaan sekä opettajien omia valmiuksia kohdata diabetesta sairastava opiskelija ja hänen mahdolliset tarpeensa, että tukea diabetesta sairastavien oppilaiden mahdollisuuksia toimia ja oppia todellisen potentiaalinsa mukaisella tasolla.

The incidence of type 1 diabetes (T1D) is the highest in the world in Finland. In Finland, the probability of a child developing diabetes is many times higher than in other countries. The effects of diabetes on the development of the nervous system and brains energy metabolism have sparked much discussion about the effects of diabetes on the cognitive performance of children and adolescents and the balanced development of the nervous system. The fluctuations and occasional extremes in blood glucose levels caused by type 1 diabetes cause daily functional demands on diabetics which neglected may even lead to the individual's life being in danger. Previous long-term studies often emphasize the varying negative effects of type 1 diabetes on an individual's cognitive functions, but very few studies have examined the experiential background of these phenomena. Observing the experiences of diabetics enables a more comprehensive understanding of the changes in cognitive functions associated with diabetes. Due to the broad nature of diabetes, separating cognitive functions from, the everyday activities of a diabetic person may obscure the significance of the treatment demands and experienced functional changes inherent in the disease. The study aimed to examine the effects of T1D and its associated blood glucose levels on an individual's cognitive functioning and schooling, using the individuals' own conscious experiences. These observations were also used to outline possible educational activities and information that teaching staff might need to support a student with T1D. The study was conducted according to the typical stages of a qualitative interview study, and the Nvivo program was used for content analysis and thematic analysis of the data. The interviewees' experiences comprehensively described their experiences of changes in their individual cognitive functioning level and measures related to schooling resulting from T1D. Changes in cognitive functioning were often experienced during glycemic extremes. The changes were often perceived as negative and as impairing their own individual performance. The cognitive changes identified in the results particularly emphasized the slowing down and laboriousness of general thinking, the weakening of information processing, and individual changes in attention. The perceived harmfulness of the changes was particularly emphasized in the school environment and in school- related performance situations. Uncomfortable changes were attempted to be prevented by increasing the use of unfavorable treatment measures at school, often leading to new unpleasant symptoms and poorer performance than normal. Based on the results, increasing the awareness of teaching staff to consider the possible effects of diabetes on a student's ability to function and perform in various learning and performance situations would strengthen both teachers' own capabilities to face a student with diabetes and their possible needs, and support the opportunities of students with diabetes to function and learn at a level consistent with their true potential.