"There was a man and a woman / In the way": Heteroseksuaalisen parisuhteen epätasapainot ja sukupuolittuneet valta-asetelmat Mina Loyn runossa "Songs to Joannes" (1917)
Kuusinen, Aino (2026-03-17)
"There was a man and a woman / In the way": Heteroseksuaalisen parisuhteen epätasapainot ja sukupuolittuneet valta-asetelmat Mina Loyn runossa "Songs to Joannes" (1917)
(17.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032723425
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032723425
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen modernistiseen periodiin paikantuvaa Mina Loyn pitkää runoa ”Songs to Joannes” sen esittämien heteroseksuaalisen parisuhteen epätasapainojen ja sukupuolittuneiden asetelmien näkökulmasta. Tarkastelen, kuinka runo niin rakenteen, kielen kuin sisällöllisen antinsa puitteissa ilmentää sukupuolittuneita hierarkioita, jotka vaikuttavat runon puhujan tapaan käsitellä kokemuksiaan. Osoitan, kuinka suhteen sukupuolihierarkia lävistää runon monella eri tasolla.
Tutkin erityisesti runon kieltä dekonstruktiivisen ja feministisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta, ja kokonaisuudessaan hyödynnän runsaasti jo aiemmin tehtyä tutkimusta kyseiseen runoon liittyen. Mina Loy -tutkimus on vuosikymmenten saatossa runsastunut, ja tutkielmani pyrkii ottamaan huomioon sen kokonaisuudessaan. Tekijään ja runoon kohdistuvassa lähdeaineistossa kartoitan myös Loyn ristiriitaista perintöä feminismin suhteen, sillä tekijän arvomaailma limittyy usein tuotantoon keskittyvässä tutkimuksessa.
Tuon tutkielmassani esille havaintoja muun muassa liittyen runon hyödyntämiin sensuurisiin katkoviivoihin, hierarkkisesti rakentuvan kielen painoarvoon sanastossa sekä moninaisiin tapoihin kuvata seksuaalista kanssakäymistä. Tuloksissani ilmenee runon itsetietoisuus sen kirjoitusajankohtana vallinneista seksuaalipoliittisista ja -kulttuurisista asenteista sekä puhujan voimakas epätyydyttymisen kokemus. Lisäksi havaitsen, kuinka runon puhuja suuntaa eksplisiittisesti katseensa tuleviin sukupolviin todetessaan oman tilanteensa mahdottomuuden sen epätasapainojen ja valta-asetelmien vuoksi. Osoitan, kuinka subjektiivisesta ja fragmentaarisesta näkökulmasta ilmaistu runo paljastaa suhteen epäonnisuuden niin yksityisellä, kulttuurisella kuin poliittisellakin tasolla.
Runoa on tutkittu vuosikymmenten saatossa paljon, mutta jatkotutkimukselle on edelleen sijaa. Jatkossa Loyn runoa ”Songs to Joannes” olisi hedelmällistä tutkia esimerkiksi lukija- ja reseptiotutkimuksen näkökulmasta. Runon sisällön ollessa avoimen seksuaalista, mikä oli julkaisuajankohtanaan hyvin epäkonventionaalista, olisi mielekästä tutkia runon vastaanottoa eri aikakausina ja erilaisten lukijakuntien kautta. Lisäksi olisi hyödyllistä pohtia tekijän oman arvomaailman ja muiden tekstien sisällä tehtyjen väitteiden vaikutusta ”Songs to Joannes” -runon erilaisiin tulkintoihin.
Tutkin erityisesti runon kieltä dekonstruktiivisen ja feministisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta, ja kokonaisuudessaan hyödynnän runsaasti jo aiemmin tehtyä tutkimusta kyseiseen runoon liittyen. Mina Loy -tutkimus on vuosikymmenten saatossa runsastunut, ja tutkielmani pyrkii ottamaan huomioon sen kokonaisuudessaan. Tekijään ja runoon kohdistuvassa lähdeaineistossa kartoitan myös Loyn ristiriitaista perintöä feminismin suhteen, sillä tekijän arvomaailma limittyy usein tuotantoon keskittyvässä tutkimuksessa.
Tuon tutkielmassani esille havaintoja muun muassa liittyen runon hyödyntämiin sensuurisiin katkoviivoihin, hierarkkisesti rakentuvan kielen painoarvoon sanastossa sekä moninaisiin tapoihin kuvata seksuaalista kanssakäymistä. Tuloksissani ilmenee runon itsetietoisuus sen kirjoitusajankohtana vallinneista seksuaalipoliittisista ja -kulttuurisista asenteista sekä puhujan voimakas epätyydyttymisen kokemus. Lisäksi havaitsen, kuinka runon puhuja suuntaa eksplisiittisesti katseensa tuleviin sukupolviin todetessaan oman tilanteensa mahdottomuuden sen epätasapainojen ja valta-asetelmien vuoksi. Osoitan, kuinka subjektiivisesta ja fragmentaarisesta näkökulmasta ilmaistu runo paljastaa suhteen epäonnisuuden niin yksityisellä, kulttuurisella kuin poliittisellakin tasolla.
Runoa on tutkittu vuosikymmenten saatossa paljon, mutta jatkotutkimukselle on edelleen sijaa. Jatkossa Loyn runoa ”Songs to Joannes” olisi hedelmällistä tutkia esimerkiksi lukija- ja reseptiotutkimuksen näkökulmasta. Runon sisällön ollessa avoimen seksuaalista, mikä oli julkaisuajankohtanaan hyvin epäkonventionaalista, olisi mielekästä tutkia runon vastaanottoa eri aikakausina ja erilaisten lukijakuntien kautta. Lisäksi olisi hyödyllistä pohtia tekijän oman arvomaailman ja muiden tekstien sisällä tehtyjen väitteiden vaikutusta ”Songs to Joannes” -runon erilaisiin tulkintoihin.