Maailmanuskontojen käsittely lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa : Vertaileva tutkimus Lumo, Uusi Arkki ja Verso -oppimateriaaleista
Saastamoinen, Inkeri (2026-02-24)
Maailmanuskontojen käsittely lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa : Vertaileva tutkimus Lumo, Uusi Arkki ja Verso -oppimateriaaleista
(24.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032723455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032723455
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maailmanuskontojen ja eletyn uskonnon käsittelyä lukion suomenkielisissä evankelisluterilaisen uskonnon oppimateriaaleissa. Tutkimuksen koh-teena ovat kolme oppikirjasarjaa: Lumo, Uusi Arkki ja Verso. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten maailmanuskontoja esitetään oppimateriaaleissa, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oppikirjasarjojen välillä on, miten maailmanuskontoparadigma näkyy oppikirjoissa sekä miten elettyä uskontoa käsitellään.
Tutkimus on laadullinen ja vertaileva oppikirjatutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin käyttäen avuksi kvantifiointia ja esi-ikonografista analyysiä. Teo-reettisena viitekehyksenä toimii maailmanuskontoparadigma sekä eletyn uskonnon näkökul-ma. Maailmanuskontoparadigman näkökulman taustalla vaikuttavia tutkijoita ovat erityisesti Tuula Sakaranaho, Johanna Konttori sekä Tomoko Masuzawa ja heidän teoksensa aiheesta. Eletyn uskonnon näkökulman taustatutkijoita, joihin tämä tutkimus nojaa, puolestaan ovat Nancy Ammerman, Meredith McGuire sekä Elina Vuola. Analyysissa kiinnitettiin huomiota oppikirjoissa uskontojen saamaan käsittelytilaan, painotuksiin, rakenteelliseen näkökulmaan, kuviin sekä eletyn uskonnon tai uskonnon moninaisuuden näkyvyyteen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että maailmanuskontoja käsitellään kaikissa tarkastelluissa oppimateriaalisarjoissa pitkälti maailmanuskontoparadigman mukaisesti. Uskonnot esitetään pääosin opillisesti järjestäytyneinä ja historiallisina kokonaisuuksina. Kristinusko saa myös selvästi laajimman käsittelyn. Oppimateriaalisarjojen välillä esiintyy eroja uskontojen paino-tuksissa, termeissä ja esimerkkien käytössä, mutta samat asiat käsitellään pääpiirteissään kai-kissa oppikirjoissa. Lumo painottaa kuitenkin merkittävästi Uutta Arkkia ja Versoa enemmän historiallista ja tapakulttuurista näkökulmaa. Eletyn uskonnon käsite ja näkökulma on oppikir-joissa läsnä, mutta se jää pieneksi ja toissijaiseksi suhteessa järjestäytyneeseen uskontoon. Jatkotutkimuksena olisi perusteltua tutkia kaikkia lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoja sekä verrata näitä opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Tutkimus on laadullinen ja vertaileva oppikirjatutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin käyttäen avuksi kvantifiointia ja esi-ikonografista analyysiä. Teo-reettisena viitekehyksenä toimii maailmanuskontoparadigma sekä eletyn uskonnon näkökul-ma. Maailmanuskontoparadigman näkökulman taustalla vaikuttavia tutkijoita ovat erityisesti Tuula Sakaranaho, Johanna Konttori sekä Tomoko Masuzawa ja heidän teoksensa aiheesta. Eletyn uskonnon näkökulman taustatutkijoita, joihin tämä tutkimus nojaa, puolestaan ovat Nancy Ammerman, Meredith McGuire sekä Elina Vuola. Analyysissa kiinnitettiin huomiota oppikirjoissa uskontojen saamaan käsittelytilaan, painotuksiin, rakenteelliseen näkökulmaan, kuviin sekä eletyn uskonnon tai uskonnon moninaisuuden näkyvyyteen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että maailmanuskontoja käsitellään kaikissa tarkastelluissa oppimateriaalisarjoissa pitkälti maailmanuskontoparadigman mukaisesti. Uskonnot esitetään pääosin opillisesti järjestäytyneinä ja historiallisina kokonaisuuksina. Kristinusko saa myös selvästi laajimman käsittelyn. Oppimateriaalisarjojen välillä esiintyy eroja uskontojen paino-tuksissa, termeissä ja esimerkkien käytössä, mutta samat asiat käsitellään pääpiirteissään kai-kissa oppikirjoissa. Lumo painottaa kuitenkin merkittävästi Uutta Arkkia ja Versoa enemmän historiallista ja tapakulttuurista näkökulmaa. Eletyn uskonnon käsite ja näkökulma on oppikir-joissa läsnä, mutta se jää pieneksi ja toissijaiseksi suhteessa järjestäytyneeseen uskontoon. Jatkotutkimuksena olisi perusteltua tutkia kaikkia lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoja sekä verrata näitä opetussuunnitelman tavoitteisiin.