”Kirkot niin kuin ne on rakennetut, joko tornilliset tai tornittomat” : Kirkkomerkinnät maakirjakartoissa 1640–1712
Ruohonen, Saara (2026-02-20)
”Kirkot niin kuin ne on rakennetut, joko tornilliset tai tornittomat” : Kirkkomerkinnät maakirjakartoissa 1640–1712
Ruohonen, Saara
(20.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026033124498
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026033124498
Tiivistelmä
Ruotsissa alkoi 1630-luvulla laajamittainen ja järjestelmällinen kartoittaminen. Koko Ruotsin suurvalta-ajan valtakunnan alueelta tuli tehdä kattava synopsis, eli yleiskatsaus, jossa tuli ilmetä maantieteellisten olojen lisäksi valtakunnan todelliset taloudelliset resurssit. Kartoituksen seurauksena syntyi ainutlaatuinen karttakokonaisuus, maakirjakartat, jotka jaetaan vanhempiin ja nuorempiin maakirjakarttoihin. Maakirjakartat ovat monipuolisesti ja eläväisesti kuvitettuja, ja niihin on merkitty tarkasti esimerkiksi kylien pellot ja niityt. Lisäksi niihin merkittiin rakennuksia, kuten kirkkoja. Kirkkojen esittämistä koskien annettiin vuonna 1643 ohjesääntö, jossa määrättiin, että kirkot tuli merkitä karttoihin sellaisina kuin ne olivat. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, onko kirkot kuvattu karttoihin todenmukaisesti sekä sitä, miten maanmittarit eri aikoina noudattivat annettua ohjesääntöä. Tutkielmassa pohditaan myös syitä, jotka vaikuttivat kirkkomerkinnöissä esiintyvään vaihteluun.
Tutkielman lähdeaineistona on 83 maakirjakarttaa 16:lta maanmittarilta. Vanhin kartta on vuodelta 1640 ja nuorin on vuodelta 1712. Karttoja on laajasti nykyisen Suomen alueelta, lisäksi kartta-aineistossa on mukana Luovutetun Karjalan alueelta olevia karttoja, koska kyseinen alue kuului tutkimuksen aikarajauksen aikaan Ruotsin valtakuntaan. Aineiston keräämisen jälkeen kartat lajiteltiin maanmittareittain, jonka jälkeen jokainen kirkkomerkintä ja merkintää kuvaava kirkko analysoitiin yksittäin. Yksittäisen analysoinnin jälkeen kirkkomerkintöjä vertailtiin vertailevan tapaustutkimuksen keinoin eri maanmittareiden välillä. Kirkkomerkintöjen vertailun pohjalta tehtiin tulkinta siitä, ovatko maakirjakarttojen kirkkomerkinnät esittäviä vai eivät.
Kartta-aineistoa vertailemalla havaittiin, että kirkkomerkinnät ovat vanhemmissa maakirjakartoissa yksityiskohtaisia ja kirkot on esitetty niissä todenmukaisesti. Nuorempien maakirjakarttojen kirkkomerkinnöissä on havaittavissa hajontaa esittävyyden suhteen, mutta niiden kirkkomerkinnät muistuttavat pääsääntöisesti kirkkoja kuvaavia geneerisiä karttasymboleja. Vanhempien ja nuorempien maakirjakarttojen merkintöjen eroavaisuudet johtuvat muun muassa maanmittareiden ammattiprofession ja koulutuksen kehityksestä.
Tutkielman lähdeaineistona on 83 maakirjakarttaa 16:lta maanmittarilta. Vanhin kartta on vuodelta 1640 ja nuorin on vuodelta 1712. Karttoja on laajasti nykyisen Suomen alueelta, lisäksi kartta-aineistossa on mukana Luovutetun Karjalan alueelta olevia karttoja, koska kyseinen alue kuului tutkimuksen aikarajauksen aikaan Ruotsin valtakuntaan. Aineiston keräämisen jälkeen kartat lajiteltiin maanmittareittain, jonka jälkeen jokainen kirkkomerkintä ja merkintää kuvaava kirkko analysoitiin yksittäin. Yksittäisen analysoinnin jälkeen kirkkomerkintöjä vertailtiin vertailevan tapaustutkimuksen keinoin eri maanmittareiden välillä. Kirkkomerkintöjen vertailun pohjalta tehtiin tulkinta siitä, ovatko maakirjakarttojen kirkkomerkinnät esittäviä vai eivät.
Kartta-aineistoa vertailemalla havaittiin, että kirkkomerkinnät ovat vanhemmissa maakirjakartoissa yksityiskohtaisia ja kirkot on esitetty niissä todenmukaisesti. Nuorempien maakirjakarttojen kirkkomerkinnöissä on havaittavissa hajontaa esittävyyden suhteen, mutta niiden kirkkomerkinnät muistuttavat pääsääntöisesti kirkkoja kuvaavia geneerisiä karttasymboleja. Vanhempien ja nuorempien maakirjakarttojen merkintöjen eroavaisuudet johtuvat muun muassa maanmittareiden ammattiprofession ja koulutuksen kehityksestä.
