Kylmää kyytiä : Grönlannin itsehallintoa käsittelevät kirjoitukset Politikenissa ja Jyllands-Postenissa vuosien 2009–2020 välillä
Lares, Pauli (2026-03-12)
Kylmää kyytiä : Grönlannin itsehallintoa käsittelevät kirjoitukset Politikenissa ja Jyllands-Postenissa vuosien 2009–2020 välillä
(12.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026033124531
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026033124531
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten Grönlannin itsehallintoa käsitellään kahden tanskalaisten sanomalehtien Politikenin ja Jyllands-Postenin kirjoituksissa vuosien 2009–2020 välillä. Tutkimuskysymys on, miten Grönlantia käsitellään näissä sanomalehdissä. Jaottelen aineiston sitä käsitellessä nousseisiin teemoihin, jotka ovat Grönlannin luonnonvaroihin liittyvä keskustelu, Grönlannin hallintoa ja tulevaisuutta koskeva keskustelu sekä Grönlannin turvallisuuskysymykset ja ulkopolitiikka. Aineistona on Politikenin ja Jyllands-Postenin kirjoitukset liittyen itsehallintoon vuosien 2009–2020 välillä.
Käytän tutkimusmenetelmänä laadullisen analyysin keinoja, sekä paikoin jälkikoloniaalista historiantutkimusta apuna käsittelyssä. Tämä tarkoittaa aineiston yhdistelemistä teemoihin, joiden pohjalta voidaan luoda kuvaus kehityksestä ja tapahtumista käsitellyllä aikajänteellä. Hyödynnän aineiston käsittelyssä myös Grönlannin itsehallintojulistusta ja sen sisältämää lainsäädäntöä vuodelta 2009. Se toimii apuna arvioitaessa artikkeleissa käsiteltyjä toimia ja kehitystä vuoden 2009 laajempaan itsehallintoon siirtymisen jälkeen.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita, että Grönlantia käsittelevissä artikkeleissa ilmeni paljon kritiikkiä Grönlannin itsehallintoa kohtaan ja epäilyksiä sen kyvystä johtaa maata. Sen lisäksi Grönlannin talouden tilaa käsiteltiin paljon koskien sen luonnonvarojen laajempaa käyttöä, johon liittyy suuria toiveita. Toistaiseksi maan pääelinkeinona on pysynyt kalastus monista yrityksistä ja suuresta kiinnostuksesta kaivostoimintaa kohtaan huolimatta. Lopuksi aineistossa nousee esiin Grönlannin hankaluudet tehdä mieleisiään poliittisia päätöksiä, koska useat merkittävät hankkeet ja pyrkimykset estetään Tanskan toimesta muun muassa vetoamalla turvallisuuteen. Kuitenkin nykyinen turvallisuuspoliittinen kehitys näyttää myös tiivistäneen Grönlannin ja Tanskan suhteita.
Käytän tutkimusmenetelmänä laadullisen analyysin keinoja, sekä paikoin jälkikoloniaalista historiantutkimusta apuna käsittelyssä. Tämä tarkoittaa aineiston yhdistelemistä teemoihin, joiden pohjalta voidaan luoda kuvaus kehityksestä ja tapahtumista käsitellyllä aikajänteellä. Hyödynnän aineiston käsittelyssä myös Grönlannin itsehallintojulistusta ja sen sisältämää lainsäädäntöä vuodelta 2009. Se toimii apuna arvioitaessa artikkeleissa käsiteltyjä toimia ja kehitystä vuoden 2009 laajempaan itsehallintoon siirtymisen jälkeen.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita, että Grönlantia käsittelevissä artikkeleissa ilmeni paljon kritiikkiä Grönlannin itsehallintoa kohtaan ja epäilyksiä sen kyvystä johtaa maata. Sen lisäksi Grönlannin talouden tilaa käsiteltiin paljon koskien sen luonnonvarojen laajempaa käyttöä, johon liittyy suuria toiveita. Toistaiseksi maan pääelinkeinona on pysynyt kalastus monista yrityksistä ja suuresta kiinnostuksesta kaivostoimintaa kohtaan huolimatta. Lopuksi aineistossa nousee esiin Grönlannin hankaluudet tehdä mieleisiään poliittisia päätöksiä, koska useat merkittävät hankkeet ja pyrkimykset estetään Tanskan toimesta muun muassa vetoamalla turvallisuuteen. Kuitenkin nykyinen turvallisuuspoliittinen kehitys näyttää myös tiivistäneen Grönlannin ja Tanskan suhteita.