Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta
Ovaskainen, Päivi (2005-05-27)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta
Ovaskainen, Päivi
(27.05.2005)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis C 227
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:951-29-2907-4
https://urn.fi/URN:ISBN:951-29-2907-4
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Terveydenhuollon suunnittelu, seuranta ja arviointi edellyttävät kattavia tietoja terveyteen vaikuttavista tekijöistä kunnissa. Tietolähteenä ovat väestötutkimusten lisäksi erilaiset tilastot ja rekisterit. Tässä tutkimuksessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttöä tarkasteltiin kuntanäkökulmasta (maksajan näkökulma) olemassa olevien tietokantojen, rekisterien ja DRG-ryhmittelyn avulla. Tutkimustyö Paimion, Sauvon ja Turun casekunnissa osoitti, että väestölle annettavat terveyspalvelut ovat analysoitavissa ja ennakoitavissa myös pienissä kunnissa rekisterien ja tietokantojen tietoja seuraamalla. Terveyttä koskevat tietokannat ja rekisterit sisältävät runsaasti käyttömahdollisuuksia, joita ei ole kunnissa riittävästi hyödynnetty.
Tutkimuksen viitekehyksinä olivat deskriptiivinen tulevaisuudentutkimus ja yhteisöanalyysi. Deskriptiivisen tulevaisuudentutkimuksen avulla laaditaan menneisyyden kehityslinjoihin perustuvia ennustuksia ja esitetään tulevaisuudesta arvioita esimerkiksi kvantitatiivisten aikasarja-analyysien avulla. Yhteisöanalyysin avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä väestön terveystarpeista ja arvioida olemassa olevan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä suunnata rajallisia voimavaroja oikeisiin kohteisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata terveyspalveluprofiilia, joka helpottaisi kuntien terveyspalvelujen järjestämistä ja suunnittelua sekä erikoissairaanhoidon sopimusneuvotteluja. Toisena tavoitteena oli arvioida Hilmo-hoitoilmoitusrekisterin sekä Aitta- ja Sotkatilastotietokantojen käyttöä kunnan resurssisuunnittelussa erikoissairaanhoidon ostojen tilaamiseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten DRG (Diagnosis Related Groups) –järjestelmä soveltuu terveyspalveluiden käytön ennakointiin lyhyellä (1 v), keskipitkällä (5 v) ja pitkällä aikavälillä (10–15 v).
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että perusterveydenhuollon käytön seuranta yhdistettynä erikoissairaanhoidon käytön seurantaan tietokantojen avulla antaa kunnille apuvälineen suunnitella ja ennakoida terveydenhuollon palveluitaan. Käytettyjen tietokantojen tiedot osoittivat, että hoitokulttuuri ja sairastavuus muuttuvat tutkitulla alueella hitaasti. Jatkossa terveydenhuollon tutkimuksessa tulisi paneutua hoidon käytön ennakointimenetelmien sovellutusten kehittämiseen.
Tutkimuksen viitekehyksinä olivat deskriptiivinen tulevaisuudentutkimus ja yhteisöanalyysi. Deskriptiivisen tulevaisuudentutkimuksen avulla laaditaan menneisyyden kehityslinjoihin perustuvia ennustuksia ja esitetään tulevaisuudesta arvioita esimerkiksi kvantitatiivisten aikasarja-analyysien avulla. Yhteisöanalyysin avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä väestön terveystarpeista ja arvioida olemassa olevan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä suunnata rajallisia voimavaroja oikeisiin kohteisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata terveyspalveluprofiilia, joka helpottaisi kuntien terveyspalvelujen järjestämistä ja suunnittelua sekä erikoissairaanhoidon sopimusneuvotteluja. Toisena tavoitteena oli arvioida Hilmo-hoitoilmoitusrekisterin sekä Aitta- ja Sotkatilastotietokantojen käyttöä kunnan resurssisuunnittelussa erikoissairaanhoidon ostojen tilaamiseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten DRG (Diagnosis Related Groups) –järjestelmä soveltuu terveyspalveluiden käytön ennakointiin lyhyellä (1 v), keskipitkällä (5 v) ja pitkällä aikavälillä (10–15 v).
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että perusterveydenhuollon käytön seuranta yhdistettynä erikoissairaanhoidon käytön seurantaan tietokantojen avulla antaa kunnille apuvälineen suunnitella ja ennakoida terveydenhuollon palveluitaan. Käytettyjen tietokantojen tiedot osoittivat, että hoitokulttuuri ja sairastavuus muuttuvat tutkitulla alueella hitaasti. Jatkossa terveydenhuollon tutkimuksessa tulisi paneutua hoidon käytön ennakointimenetelmien sovellutusten kehittämiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]