Hoitotyön opettajan yhteiskunnallinen toiminta – osa opettajuutta

Abstract

<b>The social activity of nurse teacher – a part of teacherhood</b>

Every nurse teacher must know the current health policy in order to use it in teaching. The conception of the role of health policy in curriculum and the concrete teaching of social activity are quite unclear. The purpose of this study was to describe the social activity of nurse teachers.

The data were collected by a structured questionnaire (Paltta 1998) via E-mail. The questionnaire included background factors and nine items for society activities. The respondents were nurse teachers, teachers for emergency nursing, public health nurse and midwifery teachers from all polytechnics in Finland. Response rate was 46 % (n = 342). The data were analysed by using descriptive statistics.

The results of this study showed that 36 % of nurse teachers evaluated themselves quite active in society activities and 43 % of them evaluated themselves inactive. 32 % of nurse teachers was member and involved to working in general organisations. 28 % of nurse teachers worked or have been worked in local commission or trustees.

Nurse teachers evaluated their knowledge about health policy quite good (mean 3.75, Std 0.99). Their knowledge about education policy was also quite good (mean 3.57, Std 1.04). Nurse teachers updated their knowledge about health policy and education policy by reading professional journals, newspapers, internet and following television and radio.

According to results nurse teachers are quite active in society activities even tough almost half of them evaluated themselves quite inactive. Although nurse teachers’ knowledge about health policy was quite good by their opinion, they must update and improve the knowledge. In the future it is important to study how nurse teachers use health policy in their teaching and how nurse students’ participation in society activities can be improved.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opettajien näkemyksiä yhteiskunnallisesta toiminnastaan. Tutkimusongelmina olivat: millaista on hoitotyön opettajien yhteiskunnallinen aktiivisuus ja minkälainen on hoitotyön opettajien tietämys terveys- ja koulutuspolitiikasta.

Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka oli koottu mukaillen jo olemassa olevasta terveysalan opettajan yhteiskunnallista aktiivisuutta mittaavasta (Paltta 1998) mittarista. Aineisto kerättiin sähköisesti ja lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen hoitotyön, kätilötyön, terveydenhoitotyön ja ensihoidon opettajat. Vastausprosentti oli 46 % (n = 342).

Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Analysoinnissa käytettiin sijainnin frekvenssejä, prosentteja ja tunnuslukuja. Hoitotyön opettajan yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja terveys- ja koulutuspolitiikan tietämyksen yhteyttä tarkasteltiin luokiteltuihin taustamuuttujiin ristiintaulukoinnin avulla.

Hoitotyön opettajista 36 % arvioi itsensä yhteiskunnallisesti melko aktiiviseksi ja 43 % yhteiskunnallisesti melko tai hyvin passiiviseksi. Opettajista 32 % toimi aktiivisesti jossakin yhteiskunnallisessa järjestössä ja 28 % kunnallisissa luottamustoimissa, usein sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kunnallisissa luottamustoimissa toimivat useammin opettajat, joilla on työkokemusta hoitotyön opettajana yli 15 vuotta (p = 0.0001).

Hoitotyön opettajat arvioivat terveyspolitiikan tietämyksensä (ka 3.75, SD 0.99) ja koulutuspolitiikan tietämyksensä (ka 3.57, SD 1.04) jokseenkin hyväksi. Terveys- ja koulutuspolitiikan sisällöt ohjaavat jossain määrin opettajien opetussisältöjä. Yli 20 vuotta (p = 0.011) opetustyössä olleet opettajat pitivät koulutuspolitiikan tietämystään parempana kuin muut opettajat.

Terveys- ja koulutuspolitiikan tietämystä opettajat ylläpitivät lukemalla ammatti- ja sanomalehtiä sekä seuraamalla televisiota ja radiota. Terveyspolitiikan tietämyksen ylläpitämiseksi alle neljä vuotta tai yli 15 vuotta (p = 0.003) opetustyössä olleet opettajat käyttivät internetiä enemmän kuin muut opettajat. Yli 15 vuotta (p = 0.009) opetustyössä olleet opettajat keskustelivat asiantuntijoiden kanssa muita enemmän. Koulutuspolitiikan tietämyksen ylläpitämiseksi 40–59 -vuotiaat opettajat kävivät koulutustilaisuuksissa muita opettajia enemmän (p = 0.006).

Hoitotyön opettajat olivat yhteiskunnallisesti melko aktiivisia, vaikka itse arvioivatkin olevansa melko passiivisia. Opettajien tietämys terveys- ja koulutuspolitiikasta oli melko hyvää. Jatkotutkimusta tarvitaan hoitotyön opettajien tiedollisista ja pedagogisista valmiuksista sisällyttää terveys- ja koulutuspolitiikan sisältöjä opetukseen.