Nuorten koherenssin tunne: mittaaminen, ennustavat tekijät, seuraukset
Honkinen, Päivi-Leena (2009-05-08)
Nuorten koherenssin tunne: mittaaminen, ennustavat tekijät, seuraukset
Honkinen, Päivi-Leena
(08.05.2009)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis C 282
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3902-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3902-2
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koherenssin tunteen eli Antonovskyn teoriaan perustuvan elämänhallintavalmiuden pysyvyyttä nuoruusiässä ja lapsuusiän psykologisten ongelmien yhteyttä nuoren koherenssin tunteeseen. Lisäksi tutkittiin 1) koherenssin tunteen mittaamista, 2) koherenssin tunteen yhteyttä koettuun terveyteen ja 3) koherenssin tunteeseen ja koettuun terveyteen yhteydessä olevia muita tekijöitä 12-vuotiailla koululaisilla.
Koherenssin tunteen mittaukseen käytetyn lomakkeen soveltuvuutta, koetun terveyden ja koherenssin tunteen välistä yhteyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kyselylomakkeiden avulla poikkileikkaustutkimuksena, johon kutsuttiin kaikki Turun kaupungin koulujen (N = 35) 12-vuotiaat oppilaat (N = 1 481). Kyselylomaketietoihin liitettiin ao. viranomaisluvin nuoren 6. luokan matematiikan, äidinkielen ja ensimmäisen vieraan kielen arvosana. Tutkimukseen osallistui 1 231 (83 %) kutsutuista koululaisista. Koherenssin tunteen pysyvyyttä ja erilaisten psykologisten ongelmien yhteyttä koherenssin tunteeseen tutkittiin osana etenevää väestöpohjaista seurantatutkimusta, jonka tutkimusväestö koostui yhdentoista silloisen Turun ja Porin läänin terveyskeskuksen alueen väestöstä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla lapsen ollessa 3-, 12-, 15- ja 18-vuotias. Tutkimuksessa oli mukana 1 086 (84 %) perhettä lapsen ollessa 3-vuotias. Nuoren ollessa 12-vuotias mukana oli 70 % nuorista ja vanhemmista. 15-vuoden iässä mukana oli 66 % nuorista ja 58 % vanhemmista sekä 18-vuoden iässä 61,5 % nuorista ja 61 % vanhemmista.
Tutkimustulosten mukaan erilaiset lapsuusajan käyttäytymisoireet ennustavat 18-vuotiaan nuoren heikkoa koherenssin tunnetta kolmen vuoden iästä lähtien. Nuoruusiässä heikko koherenssin tunne toimi myös tunnisteena psykologisille oireille ja käyttäytymisongelmille. Koherenssin tunne vakiintui 15-vuotiaana, vaikka pientä yksilöllistä vaihtelua esiintyikin tämän jälkeen. Antonovskyn teoriasta poiketen koherenssin tunteen vakiintuminen ei riippunut sen lähtötasosta. Poikkileikkausasetelmassa 12-vuotiaiden koululaisten huonoa koettua terveyttä selittivät riittämätön liikunnan harrastaminen, matematiikan arvosana 8 tai huonompi, heikko koherenssin tunne, koulussa opettajilta saatu riittämätön sosiaalinen tuki sekä koululuokan huono koettu ilmapiiri.
Käyttäytymisongelmien tunnistaminen varhaislapsuudessa on tärkeää, koska ongelmilla on taipumus jatkua muuttumattomina ja näkyä mm. nuoren heikkona koherenssin tunteena. Antonovskyn aikuisväestölle kehittämä 13-osioinen koherenssin tunteen mittari soveltuu käytettäväksi 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nuorilla. Se on käyttökelpoinen työväline syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamiseen.
Koherenssin tunteen mittaukseen käytetyn lomakkeen soveltuvuutta, koetun terveyden ja koherenssin tunteen välistä yhteyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kyselylomakkeiden avulla poikkileikkaustutkimuksena, johon kutsuttiin kaikki Turun kaupungin koulujen (N = 35) 12-vuotiaat oppilaat (N = 1 481). Kyselylomaketietoihin liitettiin ao. viranomaisluvin nuoren 6. luokan matematiikan, äidinkielen ja ensimmäisen vieraan kielen arvosana. Tutkimukseen osallistui 1 231 (83 %) kutsutuista koululaisista. Koherenssin tunteen pysyvyyttä ja erilaisten psykologisten ongelmien yhteyttä koherenssin tunteeseen tutkittiin osana etenevää väestöpohjaista seurantatutkimusta, jonka tutkimusväestö koostui yhdentoista silloisen Turun ja Porin läänin terveyskeskuksen alueen väestöstä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla lapsen ollessa 3-, 12-, 15- ja 18-vuotias. Tutkimuksessa oli mukana 1 086 (84 %) perhettä lapsen ollessa 3-vuotias. Nuoren ollessa 12-vuotias mukana oli 70 % nuorista ja vanhemmista. 15-vuoden iässä mukana oli 66 % nuorista ja 58 % vanhemmista sekä 18-vuoden iässä 61,5 % nuorista ja 61 % vanhemmista.
Tutkimustulosten mukaan erilaiset lapsuusajan käyttäytymisoireet ennustavat 18-vuotiaan nuoren heikkoa koherenssin tunnetta kolmen vuoden iästä lähtien. Nuoruusiässä heikko koherenssin tunne toimi myös tunnisteena psykologisille oireille ja käyttäytymisongelmille. Koherenssin tunne vakiintui 15-vuotiaana, vaikka pientä yksilöllistä vaihtelua esiintyikin tämän jälkeen. Antonovskyn teoriasta poiketen koherenssin tunteen vakiintuminen ei riippunut sen lähtötasosta. Poikkileikkausasetelmassa 12-vuotiaiden koululaisten huonoa koettua terveyttä selittivät riittämätön liikunnan harrastaminen, matematiikan arvosana 8 tai huonompi, heikko koherenssin tunne, koulussa opettajilta saatu riittämätön sosiaalinen tuki sekä koululuokan huono koettu ilmapiiri.
Käyttäytymisongelmien tunnistaminen varhaislapsuudessa on tärkeää, koska ongelmilla on taipumus jatkua muuttumattomina ja näkyä mm. nuoren heikkona koherenssin tunteena. Antonovskyn aikuisväestölle kehittämä 13-osioinen koherenssin tunteen mittari soveltuu käytettäväksi 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nuorilla. Se on käyttökelpoinen työväline syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2866]