Psykologisten testien käyttö Suomessa
Kuuskorpi, Taina (2012-05-19)
Psykologisten testien käyttö Suomessa
Kuuskorpi, Taina
(19.05.2012)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4948-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4948-9
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
”Psykologisten testien käyttö Suomessa” -tutkimushankkeen tavoitteena
oli täydentää tähän asti puuttunutta tietoa ensinnäkin testien käyttömääristä
ja -tarkoituksista sekä käytetyimmistä testimenetelmistä Suomessa.
Toisena tavoitteena oli tarkastella testeihin ja testaamiseen liitettyjä
mielipiteitä ja uskomuksia. Kolmas ja tärkein tavoite oli arvioida testien
käytön toteutumista säädettyjen eettisten ja käytännöllisten ohjeiden mukaisesti.
Valiovertailukohteena käytettiin International Test Commissionin
(2001) ohjeistoa ”International Guidelines for Test Use”. Neljänneksi selvitettiin,
millä tavoin testaamisesta annettujen ohjeiden noudattaminen
on yhteydessä testaamista koskeviin uskomuksiin. Analyysit perustuivat
suunnitellun toiminnan malliin (Ajzen 1991; 2005). Lisäksi mallinnettiin
sitä, millaiset välittävät tekijät ovat yhteydessä testattujen kokemuksiin
ohjeiden noudattamisesta ja testausprosessin laadusta.
Aineisto kerättiin Web-kyselylomakkeella vuoden 2007 lopussa testien
käyttäjiltä (Suomen Psykologiliiton jäsenet, n = 1777, 44 %) ja psykologiseen
soveltuvuusarviointiin osallistuneilta (n = 193, 44 %).
Tulosten mukaan 84 % suomalaisista psykologeista käyttää testejä työssään
ja testaa tyypillisesti 1–4 henkilöä kuukaudessa. Suomessa testataan
arviolta noin 230 000 henkilöä vuodessa, mikä vastaa noin 5 %
väestöstä. Testatut olivat osallistuneet keskimäärin neljään testaukseen.
Testejä hyödynnetään asiakassuhteen tai hoitoprosessin kaikissa
vaiheissa ja kaiken ikäisten asiakkaiden parissa, pääosin yksilöitä
tutkittaessa. Yleisimmät perusteet testien käyttämiseen ovat diagnoosin
asettaminen tai varmistaminen, työkyvyn arviointi ja oppimisvaikeuk sien
tutkiminen. Vastauksista heijastuu psykologisten testien erittäin monipuolinen
hyödyntämismahdollisuus, vaikkakin käyttötarkoitukset kasaantuvat
vahvasti muutamaan käyttötilanteeseen. Useimmin testejä käytetään
luokittelutyyppisesti ja toiseksi useimmin asiakkaan itseymmärryksen
lisäämiseksi. Aihealueissa ja käyttötarkoituksissa näkyy suomalaisten
psykologien pysytteleminen hyvin asianmukaisissa ja ammattimaisissa
rajoissa testien käytössä.
Käytössä on 297 erilaista testiä. Tavallisimmat testit ovat WAIS, WISC,
WZT, Ro, Nepsy, WMS, WPPSI, BDI, Lukilasse ja PRF. Keskimäärin
psykologin työkalupakista löytyy seitsemän testiä. Suosituimpien 50 testin
joukosta lähes kolmannes on projektiivisia persoonallisuustestejä.
Suomen kärkilista muistuttaa kansainvälisen vertailun tuottamaa perusrakennetta
testityyppien suhteen, mutta yksittäisten testien valinnoissa
on kansallisia ominaispiirteitä.
Testaavien ja ei-testaavien psykologien uskomukset testeistä ja testaamisesta
eroavat toisistaan useissa kohdin. Testaajiin verrattuna ei-testaavien
uskomukset ilmaisevat vahvemmin negatiivisten ominaisuuk sien
liittämistä testeihin ja niiden käyttöön. Testattujen vastaukset eivät ilmaise
erityisen voimakkaita testeihin ja testaamiseen kohdistuvia uskomuksia,
toisin kuin tehdyn lehtiotsikkokatsauksen ja julkisen keskustelun perusteella
voisi olettaa. Voimakkaimmin he uskovat siihen, että testaukseen
osallistumisen pitää aina olla vapaaehtoista ja ettei psykologisiin
testeihin liity mitään salaperäistä. Testien oikeudenmukaisuuteen testatut
uskovat hieman asteikon keskitasoa vahvemmin, tieteellisyyteen tätä
enemmän, mutta luotettavuuteen selvästi tätä vähemmän.
Vastaajaryhmästä riippuen yksittäiset uskomukset jäsentyvät eri tavoin
painottuviksi kokonaisuuksiksi, jotka heijastavat vastaajaryhmien olennaisiksi
kokemia aiheita. Testaaville psykologeille ominaisia uskomuskokonaisuuksia
ovat luottamus testien vankkaan perustaan sekä testien
positiivinen arvostus, joihin uskotaan vahvasti. Ei-testaavien uskomuksissa
ominaisen kokonaisuuden muodostaa testien paljastuskykyyn liittyvä
kokonaisuus. Testattujen kaksi ominaista uskomuskokonaisuutta
ovat testejä kohtaan tunnettu luottamus ja testaamisen turvallisuus, joihin
molempiin he uskovat asteikon keskitasoa enemmän.
Psykologit arvioivat, että eettiset ja praktiset ohjeet toteutuvat yhtä hyvin.
Sen sijaan testatut kokevat praktisten ohjeiden toteutuvan selvästi
heikommin kuin eettiset ohjeet. Psykologit arvioivat ohjeiden toteutumisen
keskimäärin selvästi paremmaksi (x = 4,02 / 5) kuin testatut
(x = 3,66 / 5). Parhaiten toteutuvat testitulosten luottamuksellisuutta sekä
testitilanteiden käytännön toteutusta ja ilmapiiriä koskevat ohjeet, joita
sekä psykologit että testatut arvioivat toteutettavan erittäin hyvin (keskiarvot
> 4,7 / 5). Psykologit raportoivat lisäksi arvioinnin kokonaisvaltaisuutta
ja testatut testauksen vahingoittamattomuutta koskevien ohjeiden
toteutuvan hyvin.
Heikoimmin toteutuvat sekä psykologien että testattujen mukaan ohjeet
kommunikoinnista testattavien kanssa ja informaation jakamisesta heille.
Testatut katsovat testauksesta sopimisessa ja suullisen palautteen
saamisessa olevan suurimmat puutteet. Psykologit puolestaan arvioivat
testien teknisen laadun tuntemiseen ja varmistamiseen sekä puutteellisten
testien käytön välttämiseen liittyvien ohjeiden toteutumisessa
olevan puutteita.
Testien käyttöä sääntelevät ohjeistot eivät ole psykologeille erityisen tuttuja.
Kaikkien ohjekokonaisuuksien parempaan noudattamiseen ovat yhteydessä
psykologin pidempi työkokemus, ohjeistojen tuntemus ja arvostus
sekä työpaikalla testaukseen käytössä olevat väline- ja tilaresurssit.
Psykologin korkea testien arvostus on negatiivisesti yhteydessä testien
teknisen laadun varmistamiseen sekä arviointitarvelähtöiseen testaamiseen
liittyvien ohjeiden noudattamiseen.
Ohjeet toteutuvat sovellusaloilla eri tavoin, mutta alasta riippumatta luottamuksellisuus
ja kokonaisvaltainen arviointi toteutuvat yhtä hyvin. Työja
organisaatiopsykologien ja soveltuvuusarvioinnissa käyneiden testattujen
tulosten vertailussa tulee esiin selkeä käsitysero koskien testitilanteen
turvallisen ilmapiirin luomista ja jännityksen vähentämistä koskevien
ohjeiden toteuttamista. Merkittävä ero on myös osapuolten käsityksissä
siitä, onko testituloksia tulkittaessa otettu huomioon muu testattavasta
saatavilla oleva tieto. Osapuolten arviot eroavat myös koskien kommunikointia
ja informaation jakoa kuvaavien ohjeiden toteutumista.
Ohjeiden toteutumista kuvaavia tuloksia tarkasteltaessa on huomattava,
että psykologien vastaukset perustuvat heidän ammatilliseen
refl ektioonsa ja itsearviointeihinsa ja testattujen vastaukset koskevat tässä
pääasiassa yhtä testauskokemusta.
Testattujen kokemuksiin erilaisten ohjekokonaisuuksien toteutumisesta
ovat yhteydessä useat välittävät tekijät. Ennakko-odotukset ovat
yhteydessä useimmin kokemukseen ohjeiden toteutumisesta, kun taas
mahdolliset aiemmat valintapäätökset työpaikan saamisesta eivät ole
yhteydessä yhteenkään kokonaisuuteen. Testausprosessin miellyttävyyden
kokemus on yhteydessä viiden ohjekokonaisuuden toteutumiseen:
kommunikointi ja informaationjako, testijärjestelyt ja -ilmapiiri, testauksesta
sopiminen, luottamuksellisuus ja vahingoittamattomuus sekä
keskustelu yhteys. Testattujen uskomukset testien käytön turvallisuudesta
ovat yhteydessä kokemukseen kommunikaation, informaation jaon ja
testauksen vakuuttavan perustelun sekä testauksen sopimisen paremmasta
onnistumisesta. Ohjeiden hyvä toteutuminen on yhteydessä testattujen
aikomukseen osallistua testaukseen uudelleenkin.
Suunnitellun toiminnan malli sopii hyvin selittämään testaamisesta annettujen
ohjeiden noudattamista (selitysaste 39 %). Voimakkaimmin aikomusta
noudattaa ohjeita selittää psykologin asenne. Subjektiivisen
normin ja havaitun kontrollin selitysvoimakkuus ovat keskenään samaa
tasoa. Psykologeista 90 % pyrkii noudattamaan testaamisesta annettuja
ohjeita tarkasti työssään, 85 % pitää ohjeiden noudattamista hyödyllisenä
ja 81 % tärkeänä. Kymmenes vastaajista kokee ohjeiden tarkan
noudattamisen työssään mahdottomaksi.
Testattujen kokemus prosessin laadusta eli testauksen toteutumisesta
ohjeiden suuntaisesti on keskimäärin hyvä (yleisarvosanan x = 3,67 / 5).
Testauksesta jäänyt kokemuksellinen loppuvaikutelma on myös selvästi
myönteinen (x = 4,02 / 5).
Voimakkaimmin testattavalle jäävää loppuvaikutelmaa selittävät rakenneyhtälömallissa
ennakko-odotukset, yleisarvosana, suoriutumismotivaatio,
valintapäätös, tyytyväisyys omaan suoriutumiseen sekä suullisen palautteen
saaminen. Testatuille jäänyt loppuvaikutelma puolestaan selittää
luottamusta testaamiseen kuvaavaa uskomuskokonaisuutta. Mallin
selitysaste on 53 % ja tunnuslukujen perusteella sen sopivuus on erittäin
hyvä.
Tutkimus tuo esiin useita myönteisiä havaintoja suomalaisen testien käytön
laadukkuudesta. Merkittävimmät puutteet näyttävät liittyvän testaajien
ja testattavien väliseen kommunikointiin ja informaation jakoon. Pohdinnassa
käsitellään tätä kysymystä ja nostetaan esiin myös testatta vien
aktiivisuuden vaatimus tiedonhankkimisessa sekä esitetään neuvo: Kysy!
Kerro! Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia toteuttaa ohjeita tarkasti
erittäin vaihtelevissa testaustilanteissa, asiakasryhmissä ja työympäristöissä
sekä nostetaan esiin testattavien oikeuksien vastapainona myös
heidän velvollisuutensa testaamisen laadun edistäjinä.
oli täydentää tähän asti puuttunutta tietoa ensinnäkin testien käyttömääristä
ja -tarkoituksista sekä käytetyimmistä testimenetelmistä Suomessa.
Toisena tavoitteena oli tarkastella testeihin ja testaamiseen liitettyjä
mielipiteitä ja uskomuksia. Kolmas ja tärkein tavoite oli arvioida testien
käytön toteutumista säädettyjen eettisten ja käytännöllisten ohjeiden mukaisesti.
Valiovertailukohteena käytettiin International Test Commissionin
(2001) ohjeistoa ”International Guidelines for Test Use”. Neljänneksi selvitettiin,
millä tavoin testaamisesta annettujen ohjeiden noudattaminen
on yhteydessä testaamista koskeviin uskomuksiin. Analyysit perustuivat
suunnitellun toiminnan malliin (Ajzen 1991; 2005). Lisäksi mallinnettiin
sitä, millaiset välittävät tekijät ovat yhteydessä testattujen kokemuksiin
ohjeiden noudattamisesta ja testausprosessin laadusta.
Aineisto kerättiin Web-kyselylomakkeella vuoden 2007 lopussa testien
käyttäjiltä (Suomen Psykologiliiton jäsenet, n = 1777, 44 %) ja psykologiseen
soveltuvuusarviointiin osallistuneilta (n = 193, 44 %).
Tulosten mukaan 84 % suomalaisista psykologeista käyttää testejä työssään
ja testaa tyypillisesti 1–4 henkilöä kuukaudessa. Suomessa testataan
arviolta noin 230 000 henkilöä vuodessa, mikä vastaa noin 5 %
väestöstä. Testatut olivat osallistuneet keskimäärin neljään testaukseen.
Testejä hyödynnetään asiakassuhteen tai hoitoprosessin kaikissa
vaiheissa ja kaiken ikäisten asiakkaiden parissa, pääosin yksilöitä
tutkittaessa. Yleisimmät perusteet testien käyttämiseen ovat diagnoosin
asettaminen tai varmistaminen, työkyvyn arviointi ja oppimisvaikeuk sien
tutkiminen. Vastauksista heijastuu psykologisten testien erittäin monipuolinen
hyödyntämismahdollisuus, vaikkakin käyttötarkoitukset kasaantuvat
vahvasti muutamaan käyttötilanteeseen. Useimmin testejä käytetään
luokittelutyyppisesti ja toiseksi useimmin asiakkaan itseymmärryksen
lisäämiseksi. Aihealueissa ja käyttötarkoituksissa näkyy suomalaisten
psykologien pysytteleminen hyvin asianmukaisissa ja ammattimaisissa
rajoissa testien käytössä.
Käytössä on 297 erilaista testiä. Tavallisimmat testit ovat WAIS, WISC,
WZT, Ro, Nepsy, WMS, WPPSI, BDI, Lukilasse ja PRF. Keskimäärin
psykologin työkalupakista löytyy seitsemän testiä. Suosituimpien 50 testin
joukosta lähes kolmannes on projektiivisia persoonallisuustestejä.
Suomen kärkilista muistuttaa kansainvälisen vertailun tuottamaa perusrakennetta
testityyppien suhteen, mutta yksittäisten testien valinnoissa
on kansallisia ominaispiirteitä.
Testaavien ja ei-testaavien psykologien uskomukset testeistä ja testaamisesta
eroavat toisistaan useissa kohdin. Testaajiin verrattuna ei-testaavien
uskomukset ilmaisevat vahvemmin negatiivisten ominaisuuk sien
liittämistä testeihin ja niiden käyttöön. Testattujen vastaukset eivät ilmaise
erityisen voimakkaita testeihin ja testaamiseen kohdistuvia uskomuksia,
toisin kuin tehdyn lehtiotsikkokatsauksen ja julkisen keskustelun perusteella
voisi olettaa. Voimakkaimmin he uskovat siihen, että testaukseen
osallistumisen pitää aina olla vapaaehtoista ja ettei psykologisiin
testeihin liity mitään salaperäistä. Testien oikeudenmukaisuuteen testatut
uskovat hieman asteikon keskitasoa vahvemmin, tieteellisyyteen tätä
enemmän, mutta luotettavuuteen selvästi tätä vähemmän.
Vastaajaryhmästä riippuen yksittäiset uskomukset jäsentyvät eri tavoin
painottuviksi kokonaisuuksiksi, jotka heijastavat vastaajaryhmien olennaisiksi
kokemia aiheita. Testaaville psykologeille ominaisia uskomuskokonaisuuksia
ovat luottamus testien vankkaan perustaan sekä testien
positiivinen arvostus, joihin uskotaan vahvasti. Ei-testaavien uskomuksissa
ominaisen kokonaisuuden muodostaa testien paljastuskykyyn liittyvä
kokonaisuus. Testattujen kaksi ominaista uskomuskokonaisuutta
ovat testejä kohtaan tunnettu luottamus ja testaamisen turvallisuus, joihin
molempiin he uskovat asteikon keskitasoa enemmän.
Psykologit arvioivat, että eettiset ja praktiset ohjeet toteutuvat yhtä hyvin.
Sen sijaan testatut kokevat praktisten ohjeiden toteutuvan selvästi
heikommin kuin eettiset ohjeet. Psykologit arvioivat ohjeiden toteutumisen
keskimäärin selvästi paremmaksi (x = 4,02 / 5) kuin testatut
(x = 3,66 / 5). Parhaiten toteutuvat testitulosten luottamuksellisuutta sekä
testitilanteiden käytännön toteutusta ja ilmapiiriä koskevat ohjeet, joita
sekä psykologit että testatut arvioivat toteutettavan erittäin hyvin (keskiarvot
> 4,7 / 5). Psykologit raportoivat lisäksi arvioinnin kokonaisvaltaisuutta
ja testatut testauksen vahingoittamattomuutta koskevien ohjeiden
toteutuvan hyvin.
Heikoimmin toteutuvat sekä psykologien että testattujen mukaan ohjeet
kommunikoinnista testattavien kanssa ja informaation jakamisesta heille.
Testatut katsovat testauksesta sopimisessa ja suullisen palautteen
saamisessa olevan suurimmat puutteet. Psykologit puolestaan arvioivat
testien teknisen laadun tuntemiseen ja varmistamiseen sekä puutteellisten
testien käytön välttämiseen liittyvien ohjeiden toteutumisessa
olevan puutteita.
Testien käyttöä sääntelevät ohjeistot eivät ole psykologeille erityisen tuttuja.
Kaikkien ohjekokonaisuuksien parempaan noudattamiseen ovat yhteydessä
psykologin pidempi työkokemus, ohjeistojen tuntemus ja arvostus
sekä työpaikalla testaukseen käytössä olevat väline- ja tilaresurssit.
Psykologin korkea testien arvostus on negatiivisesti yhteydessä testien
teknisen laadun varmistamiseen sekä arviointitarvelähtöiseen testaamiseen
liittyvien ohjeiden noudattamiseen.
Ohjeet toteutuvat sovellusaloilla eri tavoin, mutta alasta riippumatta luottamuksellisuus
ja kokonaisvaltainen arviointi toteutuvat yhtä hyvin. Työja
organisaatiopsykologien ja soveltuvuusarvioinnissa käyneiden testattujen
tulosten vertailussa tulee esiin selkeä käsitysero koskien testitilanteen
turvallisen ilmapiirin luomista ja jännityksen vähentämistä koskevien
ohjeiden toteuttamista. Merkittävä ero on myös osapuolten käsityksissä
siitä, onko testituloksia tulkittaessa otettu huomioon muu testattavasta
saatavilla oleva tieto. Osapuolten arviot eroavat myös koskien kommunikointia
ja informaation jakoa kuvaavien ohjeiden toteutumista.
Ohjeiden toteutumista kuvaavia tuloksia tarkasteltaessa on huomattava,
että psykologien vastaukset perustuvat heidän ammatilliseen
refl ektioonsa ja itsearviointeihinsa ja testattujen vastaukset koskevat tässä
pääasiassa yhtä testauskokemusta.
Testattujen kokemuksiin erilaisten ohjekokonaisuuksien toteutumisesta
ovat yhteydessä useat välittävät tekijät. Ennakko-odotukset ovat
yhteydessä useimmin kokemukseen ohjeiden toteutumisesta, kun taas
mahdolliset aiemmat valintapäätökset työpaikan saamisesta eivät ole
yhteydessä yhteenkään kokonaisuuteen. Testausprosessin miellyttävyyden
kokemus on yhteydessä viiden ohjekokonaisuuden toteutumiseen:
kommunikointi ja informaationjako, testijärjestelyt ja -ilmapiiri, testauksesta
sopiminen, luottamuksellisuus ja vahingoittamattomuus sekä
keskustelu yhteys. Testattujen uskomukset testien käytön turvallisuudesta
ovat yhteydessä kokemukseen kommunikaation, informaation jaon ja
testauksen vakuuttavan perustelun sekä testauksen sopimisen paremmasta
onnistumisesta. Ohjeiden hyvä toteutuminen on yhteydessä testattujen
aikomukseen osallistua testaukseen uudelleenkin.
Suunnitellun toiminnan malli sopii hyvin selittämään testaamisesta annettujen
ohjeiden noudattamista (selitysaste 39 %). Voimakkaimmin aikomusta
noudattaa ohjeita selittää psykologin asenne. Subjektiivisen
normin ja havaitun kontrollin selitysvoimakkuus ovat keskenään samaa
tasoa. Psykologeista 90 % pyrkii noudattamaan testaamisesta annettuja
ohjeita tarkasti työssään, 85 % pitää ohjeiden noudattamista hyödyllisenä
ja 81 % tärkeänä. Kymmenes vastaajista kokee ohjeiden tarkan
noudattamisen työssään mahdottomaksi.
Testattujen kokemus prosessin laadusta eli testauksen toteutumisesta
ohjeiden suuntaisesti on keskimäärin hyvä (yleisarvosanan x = 3,67 / 5).
Testauksesta jäänyt kokemuksellinen loppuvaikutelma on myös selvästi
myönteinen (x = 4,02 / 5).
Voimakkaimmin testattavalle jäävää loppuvaikutelmaa selittävät rakenneyhtälömallissa
ennakko-odotukset, yleisarvosana, suoriutumismotivaatio,
valintapäätös, tyytyväisyys omaan suoriutumiseen sekä suullisen palautteen
saaminen. Testatuille jäänyt loppuvaikutelma puolestaan selittää
luottamusta testaamiseen kuvaavaa uskomuskokonaisuutta. Mallin
selitysaste on 53 % ja tunnuslukujen perusteella sen sopivuus on erittäin
hyvä.
Tutkimus tuo esiin useita myönteisiä havaintoja suomalaisen testien käytön
laadukkuudesta. Merkittävimmät puutteet näyttävät liittyvän testaajien
ja testattavien väliseen kommunikointiin ja informaation jakoon. Pohdinnassa
käsitellään tätä kysymystä ja nostetaan esiin myös testatta vien
aktiivisuuden vaatimus tiedonhankkimisessa sekä esitetään neuvo: Kysy!
Kerro! Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia toteuttaa ohjeita tarkasti
erittäin vaihtelevissa testaustilanteissa, asiakasryhmissä ja työympäristöissä
sekä nostetaan esiin testattavien oikeuksien vastapainona myös
heidän velvollisuutensa testaamisen laadun edistäjinä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2865]