Användning av svenska i Åbo: en studie av språkbruket hos svenskspråkiga och tvåspråkiga åbobor
Miettunen, Marja (2012-10-08)
Användning av svenska i Åbo: en studie av språkbruket hos svenskspråkiga och tvåspråkiga åbobor
Miettunen, Marja
(08.10.2012)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210089362
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210089362
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmani aiheena on tutkia Turun ruotsinkielisen väestön
kaksikielisyyttä. Tavoitteena on selvittää, missä arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliset
turkulaiset käyttävät suomea ja ruotsia sekä miten ikä vaikuttaa kielenkäyttöön.
Lisäksi pyrin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat kielen valintaan eri tilanteissa.
Tutkielma on luonteeltaan empiirinen ja tutkimusmateriaali on kerätty kyselyn
avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 128 henkilöä. Tutkimusmetodi on enimmäkseen
kvantitatiivinen, mutta pyrin kyselyn avointen kysymysten avulla myös selittämään,
millaiset tekijät vaikuttavat henkilöiden kielenkäyttöön eri tilanteissa.
Kyselyyn osallistuneet henkilöt on jaettu kolmeen ryhmään iän perusteella: 15–30-
vuotiaat, 31–60-vuotiaat sekä yli 61-vuotiaat. Analysoin jokaisen ikäryhmän
taustatiedot, kielenkäyttöä perheen piirissä, yhteiskunnan eri tilanteissa sekä vapaaajalla.
Lopuksi vertailen tuloksia näiden kolmen ikäryhmän välillä.
Merkittävimpinä tuloksina voidaan mainita, että nuorimman ikäryhmän edustajat
ovat kielelliseltä identiteetiltään kaksikielisiä, kun taas kahden muun ryhmän jäsenet
kokevat olevansa ruotsinkielisiä. Perheen parissa ruotsia käytetään enemmän kun
taas suomen kieli on dominoivassa asemassa asioitaessa yhteiskunnan eri
yhteyksissä. 15–30-vuotiaat käyttävät enemmän suomea perheen kesken kuin kaksi
muuta ryhmää. Tätä selittää osaltaan varmasti kielirajoja ylittävien avioliittojen
yleistyminen ja heidän lastensa kaksikielisyys.
Iällä näyttäisi olevan myös merkitystä kielen valintaan asioitaessa kodin
ulkopuolella. 15–30-vuotiaat käyttävät lähes poikkeuksetta enemmän suomea kuin
ruotsia kodin ulkopuolella. Myös 31–60-vuotiaat käyttävät virallisemmissa
yhteyksissä enemmän suomea, mutta he ovat tietoisia kielellisistä oikeuksistaan ja
pyrkivät käyttämään myös ruotsia. Tilanteita, joissa ruotsia käytetään tietyssä
määrin, liittyvät mm. terveydenhoitoon, asioimiseen pankissa ja Stockmanntavaratalossa.
Tärkeimmät syyt suomen puhumiselle ruotsin sijaan liittyvät
ruotsinkielisen palvelun puutteellisuuteen sekä kommunikoinnin helpottamiseen.
Myös harrastustoiminnassa nuorin ikäluokka käyttää enemmän suomea kuin ruotsia,
kun taas kaksi muuta ikäryhmää käyttävät enemmän ruotsia. Kaikille ryhmille
yhteistä sitä vastoin on lukeminen ruotsiksi, mitä selittänee henkilöiden
ruotsinkielisen koulun käyminen. Mielenkiintoinen tulos on se, että iäkkäämmät
ihmiset tutkimuksen mukaan katsovat enemmän tv:tä kuin nuorin ikäryhmä.
Onkin syytä miettiä, millainen ruotsin kielen asema Turussa tulevaisuudessa on, kun
jo nyt suuri osa nuorista ruotsinkielisistä henkilöistä käyttää enemmän suomea kuin
ruotsia.
kaksikielisyyttä. Tavoitteena on selvittää, missä arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliset
turkulaiset käyttävät suomea ja ruotsia sekä miten ikä vaikuttaa kielenkäyttöön.
Lisäksi pyrin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat kielen valintaan eri tilanteissa.
Tutkielma on luonteeltaan empiirinen ja tutkimusmateriaali on kerätty kyselyn
avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 128 henkilöä. Tutkimusmetodi on enimmäkseen
kvantitatiivinen, mutta pyrin kyselyn avointen kysymysten avulla myös selittämään,
millaiset tekijät vaikuttavat henkilöiden kielenkäyttöön eri tilanteissa.
Kyselyyn osallistuneet henkilöt on jaettu kolmeen ryhmään iän perusteella: 15–30-
vuotiaat, 31–60-vuotiaat sekä yli 61-vuotiaat. Analysoin jokaisen ikäryhmän
taustatiedot, kielenkäyttöä perheen piirissä, yhteiskunnan eri tilanteissa sekä vapaaajalla.
Lopuksi vertailen tuloksia näiden kolmen ikäryhmän välillä.
Merkittävimpinä tuloksina voidaan mainita, että nuorimman ikäryhmän edustajat
ovat kielelliseltä identiteetiltään kaksikielisiä, kun taas kahden muun ryhmän jäsenet
kokevat olevansa ruotsinkielisiä. Perheen parissa ruotsia käytetään enemmän kun
taas suomen kieli on dominoivassa asemassa asioitaessa yhteiskunnan eri
yhteyksissä. 15–30-vuotiaat käyttävät enemmän suomea perheen kesken kuin kaksi
muuta ryhmää. Tätä selittää osaltaan varmasti kielirajoja ylittävien avioliittojen
yleistyminen ja heidän lastensa kaksikielisyys.
Iällä näyttäisi olevan myös merkitystä kielen valintaan asioitaessa kodin
ulkopuolella. 15–30-vuotiaat käyttävät lähes poikkeuksetta enemmän suomea kuin
ruotsia kodin ulkopuolella. Myös 31–60-vuotiaat käyttävät virallisemmissa
yhteyksissä enemmän suomea, mutta he ovat tietoisia kielellisistä oikeuksistaan ja
pyrkivät käyttämään myös ruotsia. Tilanteita, joissa ruotsia käytetään tietyssä
määrin, liittyvät mm. terveydenhoitoon, asioimiseen pankissa ja Stockmanntavaratalossa.
Tärkeimmät syyt suomen puhumiselle ruotsin sijaan liittyvät
ruotsinkielisen palvelun puutteellisuuteen sekä kommunikoinnin helpottamiseen.
Myös harrastustoiminnassa nuorin ikäluokka käyttää enemmän suomea kuin ruotsia,
kun taas kaksi muuta ikäryhmää käyttävät enemmän ruotsia. Kaikille ryhmille
yhteistä sitä vastoin on lukeminen ruotsiksi, mitä selittänee henkilöiden
ruotsinkielisen koulun käyminen. Mielenkiintoinen tulos on se, että iäkkäämmät
ihmiset tutkimuksen mukaan katsovat enemmän tv:tä kuin nuorin ikäryhmä.
Onkin syytä miettiä, millainen ruotsin kielen asema Turussa tulevaisuudessa on, kun
jo nyt suuri osa nuorista ruotsinkielisistä henkilöistä käyttää enemmän suomea kuin
ruotsia.