Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä

Salmi, Niina (2013-01-22)

Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä

Salmi, Niina
(22.01.2013)
Katso/Avaa
salmi2010gradu.pdf (498.3Kb)
Lataukset: 

Turun yliopisto
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201301221635

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena ovat edistyneiden suomenoppijoiden virkkeiden ja lauseiden piirteet
noin kahden vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Tarkasteltavat piirteet ovat virkkeiden
korrektius, pituus ja rakenne sekä lausetasolla lausetyypit. Tutkimusaineistossa on neljä eri
tarkasteluajankohtaa. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluajankohtana analysoitavat tekstit
ovat valvotuissa olosuhteissa kirjoitettuja tenttejä, neljäntenä valvomattomissa olosuhteissa
kirjoitettua jotakin muuta tekstilajia. Tutkimuksessa on mukana viisi informanttia, jotka
ovat opiskelleet tai opiskelevat parhaillaan Turun yliopistossa suomen ja sen sukukielten
maisteriohjelmassa. Heidän äidinkielensä ovat englanti, unkari, japani, liettua ja venäjä.
Aineisto on peräisin Turun yliopiston edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta. Toinen
vertailuaineisto on itse kokoamani.

Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy sekä toisen kielen omaksumiseen että
syntaksiin. Toisen kielen omaksumisen teorioista käytän Larry Selinkerin 1970-luvulla
kehittämää välikielen teoriaa. Välikieli on muuttuvaa ja siinä ilmenee runsaasti variaatiota.
Syntaksin osalta käytän työssäni Ison suomen kieliopin nimeämiä lausetyyppejä.
Virkkeiden ja lauseiden piirteitä tarkastellessani käytän myös Hakulisen, Karlssonin ja
Vilkunan vuonna 1980 julkaistua kvantitatiivista tutkimusta suomen tekstilauseiden
piirteistä.

Kaikki informantit täyttävät esimerkiksi Yleisten kielitutkintojen kriteerien
määritelmän taitavasta kielenkäyttäjästä. Heidän välillään on kuitenkin suuria eroja. Yksi
informanteista tekee jonkin verran virheitä lauseiden ydinjäsenten käytössä, mikä haittaa
välillä tekstin ymmärrettävyyttä. Neljän muun informantin virheet ovat enemmänkin
epätyypillistä kielenkäyttöä eivätkä juuri haittaa ymmärtämistä. Kirjoituksen korrektius ei
kuitenkaan takaa välttämättä sitä, että kirjoittajan teksti olisi lähellä natiivien kirjoittajien
tekstiä. Muun muassa käy ilmi, että yhden hyvin korrektia suomea kirjoittavan informantin
virkkeet ovat yli 50 %:ssa tenttivastauksista pelkkiä päälauseita ja että hänen virkkeidensä
pituuksissa on vain vähän variaatiota, kun taas natiiveilla variaation määrä on suuri. Hänen
teksteissään virheiden määrä kasvaa, kun virke koostuu useammasta lauseesta. Vastaavasti
toinen, melko paljon pieniä virheitä tekevä informantti kirjoittaa vaihtelevia virkkeitä ja on
virkkeiden pituuden ja rakenteen osalta lähempänä natiivia puhujaa.

Eri lausetyypeistä intransitiiviset ja transitiiviset lauseet ovat selvästi yleisimpiä
kaikkien informanttien teksteissä. Kahdella eniten vielä kehitysvaiheessa olevalla
informantilla transitiivisten lauseiden käyttö kasvaa tarkastelujakson aikana ja vastaavasti
kopulalauseiden käyttö vähenee. Edistyneimmiltä vaikuttavat kaksi informanttia käyttävät
kopulalauseita melko vähän, mikä poikkeaa tenttien osalta selvästi natiivien teksteistä.
Eksistentiaalilauseita taas he käyttävät noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin natiivit.
Muita lausetyyppejä kaikki informantit käyttävät hieman. Aineistossa on genetiivialkuisia
lauseita, tuloslauseita, kvanttorilauseita sekä yksi ilmiölause.

Tarkasteltujen piirteiden pohjalta olen laatinut viisi erilaista oppijanprofiilia. Nämä
ovat 1) epätasainen yrittäjä, 2) rohkea ja suurpiirteinen kielenkäyttäjä, 3) edistynyt
virheidenkarsija, 4) tarkkuuteen tähtäävä kielenkäyttäjä ja 5) lähes natiivi kielenkäyttäjä.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9162]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste