Svenska lånord i Tyrvisdialekten
Tuomenoja, Päivi (2013-02-18)
Svenska lånord i Tyrvisdialekten
Tuomenoja, Päivi
(18.02.2013)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201302181843
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201302181843
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tyrvään murteen sanastoa ja ruotsin kielestä tulleita lainasanoja on vertailtu
tutkimuksissa vähän, minkä vuoksi valitsin tämän pro gradu –tutkielmani aiheeksi.
Tyrvään murre sisältää useita ruotsin kielestä lainattuja sanoja, joiden käyttöä ja
tunnistamista ennen ja nykyään halusin selvittää. Tutkielmassani vertaan vanhempien
informanttien kielenkäyttöä/murretta nuorempien kielenkäyttöön/murteeseen.
Tutkielman aluksi esittelen Tyrvään kunnan muuttumista Sastamalan kaupungiksi, ja
Tyrvään murteen pääpiirteitä. Esittelen myös suomen murteiden jaottelun päämurteisiin
ja vertailen näitä ryhmiä keskenään. Annan muutamia esimerkkejä jokaisen päämurteen
sanastollisista erityispiirteistä. Tutkielmassani kerron myös lyhyesti sanojen
lainautumisesta vieraista kielistä suomeen ja esittelen muutamia ruotsalaisia lainasanoja
niin suomen kirjakielessä kuin murteissakin ja esimerkin vuoksi Turun murteessa.
Tämä tutkielma painottuu kuitenkin nuorten kielenkäyttöön ja murresanojen
tuntemukseen. Kyselylomakkeen avulla vertailen lukiolaisten ja vanhempien
informanttien murresanojen käyttöä ja tuntemusta. Kyselylomake sisältää yhteensä 54
murresanaa ja kyselyyn on vastannut yhteensä 69 informanttia, joista 38 oli lukiolaisia
ja 31 vanhempia Tyrväällä syntyneitä informantteja.
Tutkimustulokset osoittavat, että osa ruotsista lainatuista murresanoista on saanut ajan
myötä uusia merkityksiä, toiset murresanat sekoitetaan ulkoasultaan samanlaisiin
sanoihin ja eräillä murresanoilla on useita erilaisia kirjoitusasuja. Tuloksista käy myös
ilmi, että on murresanoja, joita kumpikaan informanttiryhmä ei tunnista ja toisaalta taas
on murresanoja, jotka ovat hyvinkin tuttuja ja edelleen kummankin ikäryhmän käytössä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että sukupuoltenkin välillä on eroja murresanojen
hallinnassa ja käytössä.
tutkimuksissa vähän, minkä vuoksi valitsin tämän pro gradu –tutkielmani aiheeksi.
Tyrvään murre sisältää useita ruotsin kielestä lainattuja sanoja, joiden käyttöä ja
tunnistamista ennen ja nykyään halusin selvittää. Tutkielmassani vertaan vanhempien
informanttien kielenkäyttöä/murretta nuorempien kielenkäyttöön/murteeseen.
Tutkielman aluksi esittelen Tyrvään kunnan muuttumista Sastamalan kaupungiksi, ja
Tyrvään murteen pääpiirteitä. Esittelen myös suomen murteiden jaottelun päämurteisiin
ja vertailen näitä ryhmiä keskenään. Annan muutamia esimerkkejä jokaisen päämurteen
sanastollisista erityispiirteistä. Tutkielmassani kerron myös lyhyesti sanojen
lainautumisesta vieraista kielistä suomeen ja esittelen muutamia ruotsalaisia lainasanoja
niin suomen kirjakielessä kuin murteissakin ja esimerkin vuoksi Turun murteessa.
Tämä tutkielma painottuu kuitenkin nuorten kielenkäyttöön ja murresanojen
tuntemukseen. Kyselylomakkeen avulla vertailen lukiolaisten ja vanhempien
informanttien murresanojen käyttöä ja tuntemusta. Kyselylomake sisältää yhteensä 54
murresanaa ja kyselyyn on vastannut yhteensä 69 informanttia, joista 38 oli lukiolaisia
ja 31 vanhempia Tyrväällä syntyneitä informantteja.
Tutkimustulokset osoittavat, että osa ruotsista lainatuista murresanoista on saanut ajan
myötä uusia merkityksiä, toiset murresanat sekoitetaan ulkoasultaan samanlaisiin
sanoihin ja eräillä murresanoilla on useita erilaisia kirjoitusasuja. Tuloksista käy myös
ilmi, että on murresanoja, joita kumpikaan informanttiryhmä ei tunnista ja toisaalta taas
on murresanoja, jotka ovat hyvinkin tuttuja ja edelleen kummankin ikäryhmän käytössä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että sukupuoltenkin välillä on eroja murresanojen
hallinnassa ja käytössä.